Fi ClassPad II fx-CP400 Käyttäjän opas CASIO-koulutussivuston osoite on https://edu.casio.com Lataa ilmainen kokeiluversioohjelmisto ja tukiohjelmisto https://edu.casio.com/dl/ Käyttöoppaita on saatavana useilla kielillä osoitteessa https://world.casio.
Muista pitää varmuuskopioita kaikista tärkeistä tiedoista! Alhainen paristojen varaustila tai ClassPadin paristojen vaihtaminen vääränlaisiin saattaa johtaa muistiin tallennettujen tietojen korruptoitumiseen tai katoamiseen kokonaan. Tallennettuihin tietoihin saattaa myös vaikuttaa sähköstaattinen purkaus tai voimakas isku. Käyttäjän vastuulla on tietojen varmuuskopioiminen niiden katoamisen varalta.
Sisältö Tietoja tästä Käyttäjän oppaasta .............................................................................................................. 10 Luku 1: Perustiedot ..............................................................................................................11 1-1 Yleiskuvaus ............................................................................................................................. 11 ClassPadin esittely ..........................................................
Eri arvojen sijoittaminen useisiin muuttujiin luettelon avulla ..................................................................... 57 2-5 Matriisi- ja vektorilaskutoimitukset .......................................................................................57 Matriisitietojen syöttäminen ...................................................................................................................... 57 Matriisilaskutoimitusten suorittaminen.......................................................
Pikazoomauksen käyttäminen................................................................................................................ 105 Oletusfunktioiden käyttäminen graafien piirtämisessä ........................................................................... 106 Graafin näyttökuvan tallentaminen ......................................................................................................... 106 Graafi-ikkunan taustakuvan vaaleuden (Fade I/O) säätäminen .................................
-2 Graafin tekeminen rekursiolausekkeesta ...........................................................................130 Luku 7: Tilasto-sovellus.................................................................................................... 131 7-1 Tilastoeditorin käyttäminen .................................................................................................131 Luetteloihin liittyvät perustoiminnot .........................................................................................
Luku 9: Numeronratkaisu-sovellus.................................................................................. 177 Numeronratkaisu-sovelluksen valikot ja painikkeet ................................................................................ 177 Yhtälön syöttäminen ............................................................................................................................... 177 Yhtälön ratkaiseminen ....................................................................................
12-3 Käyttäjän määrittämät funktiot ..........................................................................................202 Uuden käyttäjän määrittämän funktion luominen ................................................................................... 202 Käyttäjän määrittämän funktion suorittaminen ....................................................................................... 203 Käyttäjän määrittämän funktion muokkaaminen ...................................................................
14-2 3D-graafi-ikkunan käyttäminen .........................................................................................252 3D-graafin näkymäikkunan parametrien määrittäminen......................................................................... 252 Akselien ja otsikoiden näyttäminen ja piilottaminen ............................................................................... 253 Graafin kiertäminen ....................................................................................................
VCP-tiedostojen automaattinen tuominen .............................................................................................. 288 ClassPadin tiedostoja ja kansioita koskevia sääntöjä ............................................................................ 288 VCP- ja XCP-tiedostotoiminnot .............................................................................................................. 288 19-3 Tiedonsiirto kahden ClassPadin välillä ..................................................
Luku 1: Perustiedot Tässä luvussa on ClassPadin yleiskuvaus sekä tietoja sovellusten toiminnasta, syöttötoiminnoista, tietojen (muuttujien ja kansioiden) käsittelystä, tiedostotoiminnoista ja sovellusten muotoasetuksista. 1-1 Yleiskuvaus ClassPadin esittely 3-nastainen tiedonsiirtoportti Lisätietoja on luvussa 19. 4-nastainen mini-USB-portti Lisätietoja on luvussa 19. Kosketusnäyttö kynä Kuvakepaneeli Lisätietoja on kohdassa 1-3 Oletussovellusten perustoiminnot.
Virran kytkeminen tai katkaiseminen Kun ClassPad on sammutettu, voit kytkeä sen päälle painamalla c. Voit katkaista ClassPadista virran painamalla f ja sitten c. Automaattinen virrankatkaisu ClassPadissa on myös automaattinen virrankatkaisutoiminto. Tämä toiminto katkaisee ClassPadista automaattisesti virran, kun se on käyttämättömänä tietyn ajan. Lisätietoja on kohdassa Virtaominaisuuksien määrittäminen sivulla 281.
1-3 Oletussovellusten perustoiminnot Tässä osiossa on perustietoja ClassPadista ja kaikille oletussovelluksille yhteisistä toiminnoista. Sovellusvalikon käyttäminen Kun napautat kuvakepaneelissa m, näkyviin tulee sovellusvalikko. Sovellusvalikon avulla voit suorittaa alla mainitut toiminnot. Napauttamalla tätä (tai kuvakepaneelissa s) saat näkyviin seuraavan valikon. Käynnistä sovellus napauttamalla painiketta. Lisätietoja on alla kohdassa Oletussovellukset. VCP-tiedostotoiminnot. Katso sivua 288.
Kuvakkeen napautus: Käynnistää tämän sovelluksen: Käyttötarkoitus: Picture Plot • piirrä (koordinaatteja edustavia) pisteitä valokuvaan, piirrokseen tai muuhun grafiikkaan ja erilaisia analyyseja piirrettyjen tietojen (koordinaattiarvojen) perusteella Interaktiivinen differentiaalilaskenta • saat tietoja differentiaalikertoimista ja/tai derivaattakaavoista, jotka ovat derivoinnin perusta Kartio • kartioleikkauksen graafin piirtäminen Differentiaaliyhtälögraafi • differentiaaliyhtälöiden tutkiminen
Sovellusikkuna Alla on kuvattu oletussovellusten ikkunan peruskokoonpano. Valikkorivi Työkalurivi Yläikkuna Sovellusikkuna(t) Alaikkuna Näyttönäppäimistö Katso sivua 17. Tilarivi Katso sivua 16. Monet sovellukset jakavat näytön ylä- ja alaikkunaan, joissa on eri tiedot. Kun käytössä on kaksi ikkunaa, valittuna olevaa ikkunaa (jossa toiminnot suoritetaan) kutsutaan aktiiviseksi ikkunaksi. Valikkorivin, työkalurivin ja tilarivin sisältö liittyy aktiiviseen ikkunaan.
O-valikon käyttäminen O-valikko näkyy kunkin sovellusikkunan vasemmassa yläkulmassa Järjestelmäsovellusta lukuun ottamatta. Voit käyttää O-valikkoa napauttamalla kuvakepaneelissa m tai napauttamalla valikkorivin O-valikkoa. Alla on kuvattu kaikki vaihtoehdot, jotka näkyvät O-valikossa. 1 Napauttamalla [Variable Manager] voit käynnistää Muuttujien hallinnan. Lisätietoja on kohdassa Muuttujien hallinnan käyttäminen (sivu 28).
u Toiminnon keskeyttäminen Jos painat K-näppäintä lausekkeen käsittelyn, graafin piirtämisen tai muun toiminnon aikana, kyseinen toiminto keskeytyy. Tilarivin oikeassa reunassa näkyy , kun toiminto on keskeytetty. Toimintoa voi jatkaa painamalla uudelleen K. u Toiminnon lopettaminen Jos painat c-näppäintä lausekkeen käsittelyn, graafin piirtämisen tai muun toiminnon aikana, kyseinen toiminto päättyy ja näkyviin tulee oheisen kaltainen Break-valintaikkuna.
Math1 Math2 Trig Advance Math3 Lisätietoja yllä olevista näppäimistöasetteluista on kohdassa Math-, Trig- ja Advance-näppäimistöasettelujen käyttäminen (sivu 22). [Var] (muuttuja) -näppäimistöasettelu Tämän näppäimistöasettelun näppäimillä voi syöttää vain yksimerkkisiä muuttujia. Lisätietoja on kohdassa Yksimerkkisten muuttujien käyttäminen (sivu 25). [abc]-näppäimistöasettelu Tällä näppäimistöasettelulla voi syöttää aakkosmerkkejä.
Tiedonsyötön perusteet Tässä osiossa on käsitelty tiedonsyötön perustoimintoja esimerkkien valossa. Kaikissa ohjeissa oletetaan, että tilanne on seuraava: • Pääsovellus on käytössä. Lisätietoja on kohdassa Oletussovellukset (sivu 13). • Näyttönäppäimistö on näkyvissä. Lisätietoja on kohdassa Näyttönäppäimistön käyttäminen (sivu 17). k Laskulausekkeen syöttäminen Voit syöttää laskulausekkeen juuri niin kuin se kirjoitetaan. Suorita sitten lauseke painamalla E-näppäintä.
Vinkki: Voit siirtää kohdistinta käyttämättä kohdistinnäppäintä napauttamalla kyseistä kohtaa kynällä. Tällöin kohdistin siirtyy napautettuun kohtaan. u Uuden tiedon lisääminen aiemman laskulausekkeen keskelle Siirrä kohdistin haluamaasi kohtaan d- tai e-näppäimellä ja syötä sitten haluamasi tieto. Esimerkki: Muuta 302 muotoon sin(30)2. (Syötä tiedot vakionäppäimistöllä ja näyttönäppäimistön [Math1]näppäimistöasettelulla.) 1. c30x 2. dddds 3.
Kopioiminen ja liittäminen sanomaruudussa Sanomaruutu on 1-rivinen syöttö- ja näyttöalue Graafi-ikkunassa (katso lukua 3). Sanomaruudun oikeassa reunassa olevilla kahdella painikkeella voit kopioida sanomaruudun sisällön (p-painike) tai liittää leikepöydän sisällön sanomaruutuun (q-painike). Kopiointi ja liittäminen tapahtuu samalla tavalla kuin näyttönäppäimistöä käytettäessä.
Näyttönäppäimistön toiminnot Tässä osiossa kerrotaan, miten näyttönäppäimistön näppäimistöasetteluja käytetään. Lisätietoja näppäimistöasettelujen tyypeistä ja yleisistä ominaisuuksista on kohdassa Näyttönäppäimistön näppäimistöasettelut (sivu 17). Kaikissa tämän osion esimerkeissä oletetaan, että tilanne on seuraava: • Pääsovellus on käytössä. Lisätietoja on kohdassa Oletussovellukset (sivu 13). • Näyttönäppäimistö on näkyvissä. Lisätietoja on kohdassa Näyttönäppäimistön käyttäminen (sivu 17).
Näppäimistöasettelu Näppäin Kuvaus Math1 a toDMS [Action][Transformation][DMS][toDMS] (sivu 63) Math1 # solve [Action][Equation/Inequality][solve] (sivu 80) i Syöttää imaginaariyksikön (i). e Syöttää äärettömän symbolin (∞). Math2, Trig 8 Syöttää θ-muuttujan. Math2, Trig [ Syöttää yksimerkkisen muuttujan (sivu 25) t.
k Mallisyöttö ja rivisyöttö ClassPad tukee kahta syöttötapaa: mallisyöttö ja rivisyöttö. Mallisyöttö mahdollistaa murtolukujen, potenssien ja muiden funktioiden syöttämisen samassa muodossa kuin oppikirjoissa. Rivisyötössä käytetään lineaarista lausekkeiden syöttötapaa. 2 + ( 2' 2 ' 2 + 1 2 ) 2 + (2 (2) / ( (2) + 1))^2 Mallisyöttö Rivisyöttö u Mallisyötön ja rivisyötön välillä siirtyminen Napauta L-näppäintä. Näppäimen väri vaihtuu valkoisesta (L) vaaleansiniseksi ( ) tai päinvastoin.
k Yksimerkkisten muuttujien käyttäminen Nimensä mukaisesti yksimerkkisessä muuttujassa on yksi merkki, kuten a tai x. Yksimerkkisten muuttujien syöttämiseen pätee eri säännöt kuin useiden merkkien (kuten abc) syöttämiseen. u Yksimerkkisen muuttujan syöttäminen Seuraavilla tavoilla syötettyjä merkkejä kohdellaan aina yksimerkkisinä muuttujina.
k Aakkosnäppäimistön käyttäminen Kun napautat näyttönäppäimistön vasemmassa reunassa olevaa [abc]välilehteä, näkyviin tulee aakkosnäppäimistön [abc]-näppäimistöasettelu. [abc]-näppäimistöasettelun lisäksi käytettävissä on myös kolme muuta näppäimistöasettelua, joiden nimet ovat [αβγ] (merkkisymbolit), [Math] (matemaattiset symbolit) ja [Symbol] (lisäsymbolit). Valitse haluamasi näppäimistöasettelun välilehti aakkosnäppäimistön yläreunasta (oikeasta reunasta, jos käytössä on vaakanäyttö).
1-5 ClassPad-tiedot Tässä osiossa käsitellään eri tietotyyppejä, joita voidaan tallentaa ClassPadin muistiin, ja kerrotaan tietotyyppien sijainnit. Osiossa kerrotaan myös, miten Muuttujien hallintaa (tallennettujen tietojen hallintatyökalua) ja monille sovelluksille yhteisiä tiedostotoimintoja (tallennusta, palautusta, poistoa, uudelleennimeämistä jne.) käytetään. Tietotyypit ja tallennussijainnit (muistialueet) ClassPad tallentaa eri tietotyypit päämuistiin.
Suojatut muuttujatyypit Jotkin tietotyypit on suojattu. Jos muuttujan tietotyyppi on suojattu, muuttujaa ei voi korvata toisella muuttujalla, mikä suojaa muuttujan sisällön tahattomalta muuttamiselta. Tietotyypit, joiden nimet on merkitty tähdellä edellä olevassa luettelossa, on suojattu. Huomaa, että järjestelmä määrittää, onko tietotyyppi suojattu vai ei. Tietotyypin suojaustilaa ei voi muuttaa. Vinkki: Vaikka muuttujan tietotyyppi on suojattu, muuttujan voi silti nimetä uudelleen, poistaa tai siirtää.
u Muuttujien hallinnan käynnistäminen 1. Kun käytössä on jokin sovellus (Järjestelmäsovellusta lukuun ottamatta), napauta O ja sitten [Variable Manager]. • Näkyviin tulee kansioluettelo. Kansioluettelo tulee aina ensiksi näkyviin, kun käynnistät Muuttujien hallinnan. Kansion nimi Kansiossa olevien muuttujien määrä Kansioluettelo Kansiossa olevien muuttujien määrä 2. Avaa kansion sisältö (muuttujaluettelo) napauttamalla kansion nimeä kahdesti.
Toiminto: Ohje: Muuttujan kopioiminen tai siirtäminen Napauta muuttujaluettelossa [Edit] ja sitten [Copy] tai [Move]. Napauta näkyviin tulevassa valintaikkunassa alanuolipainiketta sekä valitse sitten esiin tulevasta luettelosta kohdekansio ja napauta [OK]. Vinkki • Jos kohdekansiossa on jo samanniminen muuttuja, kopioitava tai siirrettävä muuttuja korvaa sen. • Lukittua muuttujaa ei voi siirtää.
u Kansion poistaminen Tärkeää! Ennen kuin poistat kansion, varmista, ettet tarvitse enää mitään sen sisältämistä muuttujista. Kannattaa luultavasti ensin poistaa tarpeettomat muuttujat, siirtää tarpeelliset muuttujat toiseen kansioon ja vasta sitten poistaa tyhjä kansio. 1. Avaa poistettava kansio ja tarkista sen sisältö. • Varmista, ettet enää tarvitse mitään kansion sisältämistä muuttujista. Jos jokin muuttuja on lukittu, poista sen lukitus.
u Tiedoston hakeminen 1. Napauta [File] ja sitten [Open]. 2. Napauta näkyviin tulevassa valintaikkunassa [Search]. Tällöin esiin tulee Search-valintaikkuna. 3. Kirjoita etsittävä tiedostonimi ja napauta [Search]. • Kirjoittamaasi tiedostonimeä vastaavat tiedostonimet näkyvät näytössä korostettuina. Voit avata korostetun tiedoston napauttamalla [Open]. • Jos haluat etsiä tiedostonimen seuraavan esiintymän, napauta uudelleen [Search] ja napauta sitten Search-valintaikkunassa [Next].
u Uuden kansion luominen 1. Napauta [File] ja sitten [Open]. 2. Napauta näkyviin tulevassa valintaikkunassa [File] ja sitten [Create Folder] tai napauta {. • Näkyviin tulee Create Folder -valintaikkuna. 3. Kirjoita nimi, jossa on enintään 8 merkkiä, ja luo kansio napauttamalla [OK]. 1-6 Muuttujien luominen ja käyttäminen Tässä osiossa kerrotaan, miten uusi muuttuja (käyttäjän muuttuja) luodaan, ja esitellään yksinkertaisella laskuesimerkillä, miten muuttujaa käytetään.
u ClassPad-toimet 1. Määritä x:n arvoksi 5. 51WxE 2. Tarkista muuttujan eq1 sisältö. 0eqbw • Tämä näyttää lausekkeen 2x + 1 tuloksen, kun x = 5. 3. Määritä x:n arvoksi 10. 101WxE 4. Tarkista muuttujan eq1 sisältö. 0eqbw library-kansion muuttujat library-kansion muuttujia voi käsitellä polkua määrittämättä olipa käyttökansioksi määritetty mikä kansio tahansa. Esimerkki: Luo ja tarkista kaksi muuttujaa, joista toinen sijaitsee library-kansiossa ja toinen jossakin muussa kansiossa. u ClassPad-toimet 1.
Muuttujien käyttösäännöt Yleensä muuttujaa käytetään määrittämällä sen nimi. Tämän osion sääntöjä käytetään viitattaessa muuttujaan, joka ei sijaitse käyttökansiossa, tai käytettäessä muuttujaa, jolla on sama nimi kuin yhdellä tai useammalla muussa kansiossa sijaitsevalla muuttujalla. k Muuttujien hakujärjestys Kun yrität käyttää muuttujaa määrittämällä sen nimen, muuttujaa haetaan alla mainitussa järjestyksessä.
u Sovellusten muotoasetusten määrittäminen 1. Avaa mikä tahansa sovellus (lukuun ottamatta Järjestelmäsovellusta). 2. Napauta O. Napauta seuraavaksi haluamaasi valikkokomentoa: Basic Format, Graph Format, Geometry Format, Advanced Format tai Financial Format. 3. Määritä haluamasi asetukset valintaikkunassa. • Lisätietoja kussakin valintaikkunassa määritettävistä asetuksista on jäljempänä kohdassa Sovellusten muotoasetukset. 4. Sulje valintaikkuna ja ota sen asetukset käyttöön napauttamalla [Set].
Sovellusten muotoasetusten muuttaminen tilarivin avulla Alla olevassa taulukossa mainituissa sovelluksissa voit tarkistaa ja muokata Perusmuoto-valintaikkunan asetuksia tilarivin avulla.
Toiminto: Ohje: Graafi-ikkunan akseleiden otsikoiden tuominen näyttöön tai poistaminen näytöstä Valitse Labels-valintaruutu*, jos haluat näyttää otsikot, tai poista valintaruudun valinta, jos haluat piilottaa otsikot. Vinkki: Olipa Labels-asetus mikä tahansa, otsikoita ei koskaan näytetä Sekvenssisovelluksen Graafi-ikkunassa. Otsikoita ei myöskään näytetä seuraavanlaisissa graafeissa, jotka piirretään Tilasto-sovelluksella: NPPlot, Histogram, MedBox, NDist Broken.
Yhteenvetotaulukon tietolähteen määrittäminen Napauta 3 ja napauta sitten jotakin alla kuvattua asetusta. View Window*: Käyttää Näkymäikkunan asetuksia yhteenvetotaulukon luonnin lähteenä. list1–list6: Käyttää luettelotietoja list1–list6 yhteenvetotaulukon luonnin lähteenä. : Käyttää valitun luettelon tietoja yhteenvetotaulukon luonnin lähteenä. Lisätietoja yhteenvetotaulukon luonnista eri asetuksilla on kohdassa Yhteenvetotaulukon luominen (sivu 109).
Graafi-ikkunan akseleiden tilan määrittäminen Geometria-sovelluksen käynnistyshetkeä varten Napauta 5 ja napauta sitten jotakin alla kuvattua asetusta. On: Näytä akselit Off*: Piilota akselit Number: Näytä akselit yhdessä suurimman ja pienimmän arvon kanssa Ruudukon tilan määrittäminen Geometria-sovelluksen käynnistyshetkeä varten Napauta 6 ja napauta sitten jotakin alla kuvattua asetusta.
Syöttökenttien tilan määrittäminen aloitettaessa uutta laskutoimitusta Toiminto: Ohje: Siirryttäessä käyttämään toista laskutoimitustyyppiä, ClassPad kopioi automaattisesti kaikkien niiden nykyisen laskutoimituksen kenttien sisällön, joiden nimet ovat samat kuin uudessa laskutoimituksessa. Valitse [Automatically copy common fields to new calculation] -valintaruutu*. Siirryttäessä käyttämään toista laskutoimitustyyppiä, ClassPad tyhjentää kaikki kentät.
1-8 Toimet ongelmien jatkuessa… Jos ongelmat jatkuvat yrittäessäsi suorittaa toimintoja, kokeile seuraavia ratkaisuja, ennen kuin oletat, että ClassPadissa on jokin vika. 1. Alusta kaikki sovellusten muotoasetukset. Suorita Kaikkien sovellusten muotoasetusten alustaminen -kohdassa mainitut toimet (sivu 41). 2. Suorita RAM-muistin nollaustoiminto (RESTART). Suorita RAM-muistin nollaus, kun ClassPad ei reagoi tai ei muuten toimi odotetulla tavalla.
Luku 2: Pääsovellus Pääsovellus on yleiskäyttöinen numeerinen ja matemaattinen laskentasovellus, jonka avulla voi opiskella matematiikkaa ja ratkaista matemaattisia ongelmia. Pääsovelluksella voi suorittaa yleisiä toimintoja, kuten aritmeettisia laskutoimituksia tai esimerkiksi luetteloihin tai matriiseihin liittyviä laskutoimituksia. Kun käynnistät Pääsovelluksen, näkyviin tulee suuri valkoinen työalue. Tässä alueessa voit syöttää laskutoimituksia ja komentoja.
0201 Laskuesimerkkejä • Kaikki kohdassa 0201 näytetyt laskuesimerkit suoritetaan vakionäppäimistöllä tai näyttönäppäimistön [Number]-näppäimistöasettelulla, ellei muuta ilmoiteta. • Kaikki laskuesimerkit suoritetaan Decimal-tilassa (sivu 45). e-näppäimen käyttäminen e-näppäimellä voi syöttää eksponenttiarvoja. Eksponenttiarvoja voi syöttää myös näyttönäppäimistön [Number]-näppäimistöasettelun E-näppäimellä.
Laskentajärjestys ClassPad suorittaa laskutoimitukset automaattisesti seuraavassa järjestyksessä. 1 Sulkumerkkejä sisältävät komennot (sin(, diff( jne.) 5 +, –, (–) 2 Kertomat (x!), astemääritykset (o, r ), prosenttiluvut (%) 6 Vertailuoperaattorit (=, , <, >, s, t) 3 Potenssit 4 π, muisti, muuttujan sisältävät kertolaskut, joissa ei ole kertomerkkiä (2π, 5A jne.), komento, jonka sulkeissa on ilman kertomerkkiä olevia kertolaskuja (2' 3 jne.
u Desimaalien määrä, merkitsevien numeroiden määrä, Normal-näyttöasetukset Perusmuoto-valintaikkunan [Number Format] -asetukset määrittävät desimaalien määrän, merkitsevien numeroiden määrän ja Normal-näyttöasetuksen Pääsovelluksen Decimal-tilan laskentatuloksia varten. Seuraavasta taulukosta näkyy, miten laskentatulokset näkyvät kullakin asetuksella. Lauseke Normal 1 Normal 2 Fix 3 Sci 3 12.5 12.5 12.500 1.25E + 1 100 ÷ 6 = 16,6666666... 16.66666667 16.66666667 16.667 1.
2-2 Laskuhistorian käyttäminen Pääsovelluksen työalueen laskuhistoriassa voi olla enintään 30 lauseke/tulos-paria. Voit halutessasi tarkastella aiempaa laskutoimitusta, muokata sitä ja laskea sen uudelleen. • Vierityspalkin tai vierityspainikkeiden avulla voit vierittää työalueikkunan sisältöä ylös- tai alaspäin. Näin saat haluamasi sisällön esiin laskuhistoriasta. • Voit muokata laskulauseketta laskuhistoriassa ja laskea lausekkeen sitten uudelleen.
Tehtävä Toimet Muunna 4,25 radiaania asteiksi. = 243,5070629 4.25 Rw 47,3° + 82,5 rad = 4774,20181° 47.3 + 82.5 Rw Kuinka monta radiaania on 243,5070629°? = 4,249999999 Muuta [Angle]-asetuksen arvoksi Radian ja syötä siten 243.5070629 *w. Trigonometriset funktiot ja niiden käänteisfunktiot Tehtävä Toimet cos(( π ) rad) = 0,5 3 Muuta [Angle]-asetuksen arvoksi Radian. 2 · sin45° × cos65° = 0,5976724775 Muuta [Angle]-asetuksen arvoksi Degree.
Muut funktiot (%, ', x2, x –1, x!, abs, ⬔, signum, int, frac, intg, fRound, sRound) Tehtävä Miten paljon 12 % on 1500:sta? Toimet 1500 * 12 &w (180) Miten monta prosenttia 660 on 880:stä? (75 %) 660 / 880 &w Mikä arvo on 15 % suurempi kuin 2500? (2875) 2500 *( 1 + 15 & Mikä arvo on 25 % pienempi kuin 3500? (2625) 3500 *( 1 - 25 & ' 2+' 5 = 3,65028154 5 2 e+5 5 w (3 + i) = 1,755317302 + 0,2848487846i Siirry Complex-tilaan (Cplx-merkintä tilarivillä).
u rand-funktio rand-funktio generoi satunnaislukuja. Jos argumenttia ei määritetä, rand-funktio generoi 10-numeroisia desimaalilukuja, jotka on suurempia tai yhtä suuria kuin 0 ja pienempiä kuin 1. Jos argumentille määritetään kaksi kokonaislukuarvoa, funktio generoi satunnaisluvut niiden välille. Tehtävä Toimet Generoi satunnaislukuja arvojen 0 ja 1 välille. [rand] w Generoi satunnaislukuja arvojen 1 ja 6 välille.
Toiminta: • Jos m:n arvoa ei määritetä (tai m on 1), funktio palauttaa generoidun satunnaisluvun sellaisenaan. • Jos m:n arvoksi määritetään 2 tai suurempi, funktio palauttaa halutun määrän satunnaislukuja luettelomuodossa. Kuvaus: • Lukujen n ja m täytyy olla positiivisia kokonaislukuja. Tehtävä Toimet Generoi binomijakauman mukaisesti odotettavissa oleva kruunujen satunnainen määrä, kun kolikkoa heitetään viisi kertaa ja kruunun saamisen todennäköisyys on 0,5. [randBin] 5 , 0.
Tehtävä Toimet Määritä suurimmat yhteiset jakajat seuraaville: {4, 3}, {12, 6} ja {36, 9}. [iGcd] { 4 , 3 },{ 12 , 6 },{ 36 , 9 })w u iLcm-funktio Syntaksi: iLcm(Exp-1, Exp-2[, Exp-3…Exp-10)] (Exp-1...Exp-10 ovat kaikki kokonaislukuja.) iLcm(List-1, List-2[, List-3…List-10)] (Kaikki luetteloiden List-1...List-10 elementit ovat kokonaislukuja.) Toiminta: • Ensimmäinen syntaksi palauttaa pienimmän yhteisen monikerran 2–10 kokonaisluvulle.
Ehtojen arviointi (judge, piecewise) u judge-funktio judge-funktio palauttaa TRUE-arvon, kun lauseke on tosi, ja FALSE-arvon, kun lauseke on epätosi. Tehtävä Toimet Onko seuraava lauseke tosi vai epätosi? 1=1 TRUE [judge] 1 = 1 w Onko seuraava lauseke tosi vai epätosi? 1<0 FALSE [judge] 1 < 0 w u piecewise-funktio piecewise-funktio palauttaa yhden arvon, kun lauseke on tosi, ja toisen arvon, kun lauseke on epätosi. piecewise-funktion syntaksi on kuvattu alla.
Alkulukutesti (isPrime) isPrime-funktio määrittää, onko funktion argumentti alkuluku (TRUE-tulos) vai ei (FALSE-tulos). isPrimefunktion syntaksi on kuvattu alla. isPrime(Exp/List[ ) ] • Exp:n tai kaikkien List-elementtien täytyy olla kokonaislukuja. Tehtävä Toimet Määritä, ovatko luvut 51 ja 17 alkulukuja. (isPrime({51, 17}) [isPrime] { 51 , 17 })w Yhtäsuuruus- ja erisuuruussymbolit (=, ≠, <, >, s, t) Näitä symboleja voi käyttää erilaisissa peruslaskutoimituksissa.
ClassPadin tukemat ratkaisut (TRUE, FALSE, Undefined, No Solution, ∞, const, constn) Ratkaisu Kuvaus Esimerkki TRUE Tulostetaan, kun ratkaisu on tosi. judge (1 = 1) w FALSE Tulostetaan, kun ratkaisu on epätosi. judge (1 < 0) w Undefined Tulostetaan, kun ratkaisu on määrittämätön. 1/0 w No Solution Tulostetaan, kun mitään ratkaisua ei ole. solve (abs (x) = –1, x) w ∞ Ääretön lim (1/x2, x, 0) w const Vakio näytetään muodossa const(1), kun ratkaisuun sisältyy jokin vakioarvo.
Gammafunktio ClassPadissa gammafunktion nimi on gamma. +∞ ∫0 Γ(x) = t x–1e–t dt Kokonaisluvun n gammafunktio lasketaan alla kuvatulla tavalla. Q ² Q ! ^ XQGHILQHG Q s KQ Gammafunktio voidaan määrittää kaikille reaaliluvuille nollaa ja negatiivisia kokonaislukuja lukuun ottamatta. Se voidaan määrittää myös kaikille kompleksiluvuille, joiden reaali- tai imaginaariosa ei ole kokonaisluku. Symbolilausekkeen gammafunktion tulos on määrittämätön.
Eri arvojen sijoittaminen useisiin muuttujiin luettelon avulla Toimi tässä osiossa annettujen ohjeiden mukaisesti, kun haluat sijoittaa eri arvoja useisiin muuttujiin luettelon avulla. Syntaksi: Numeroluettelo S Muuttujaluettelo 0218 Tallenna arvot 10, 20 ja 30 muuttujiin x, y ja z. 2-5 Matriisi- ja vektorilaskutoimitukset Tässä osiossa kuvataan, miten matriiseja luodaan ja miten suoritetaan matriiseihin liittyviä peruslaskutoimituksia.
1 2 1 1 0224 Laske 0225 Kerro matriisi × 1 3 2 2 2 4 3 1 näytössä näkyvän matriisin avulla. luvulla 5. Matriisin korottaminen tiettyyn potenssiin Esimerkki: Korota 1 3 2 4 kolmanteen potenssiin. 0226 Syötä yhdellä rivillä. 0227 Syötä käyttämällä näytössä näkyvää matriisia. Vinkki: Vain neliömatriisin voi korottaa tiettyyn potenssiin. Jos yrität korottaa muun kuin neliömatriisin tiettyyn potenssiin, tuloksena on virhe.
Lukujärjestelmä Näyttökapasiteetti Laskenta-alue (positiivinen ; negatiivinen) Oktaali 11 numeroa 0 s x s 17777777777 ; 20000000000 s x s 37777777777 Desimaali 10 numeroa 0 s x s 2147483647 ; −2147483648 s x s −1 Heksadesimaali 8 numeroa 0 s x s 7FFFFFFF ; 80000000 s x s FFFFFFFF • Negatiiviset binaari-, oktaali- ja heksadesimaaliarvot luodaan käyttämällä alkuperäisen arvon kahden komplementtia.
Bittitason laskutoimitukset Laskutoimituksissa voi käyttää loogisia operaattoreita (and, or, xor, not). and ...Palauttaa tulokseksi bittitason tulon. or ......Palauttaa tulokseksi bittitason summan. xor ....Palauttaa tulokseksi bittitason poissulkevan loogisen summan. not ....Palauttaa tulokseksi komplementin (bittitason käänteismuunnos). 0232 Laskuesimerkkejä baseConvert-funktion käyttäminen (lukujärjestelmän muuntaminen) baseConvert-funktiolla voi muuntaa luvun lukujärjestelmästä toiseen.
Näyttökuvien esimerkkejä Alla olevissa näyttökuvissa on esimerkkejä siitä, miten syöttö- ja tulostuslausekkeet näkyvät ClassPadin näytössä. Kaikissa tämän osion näyttökuvissa on käytetty Täydellinen lauseke -versiota. Syöttölauseke ei mahdu näkyviin: Näytetty lauseke Täydellinen lauseke Tulostuslauseke ei mahdu näkyviin: Näytetty lauseke Täydellinen lauseke Transformation-alavalikon käyttäminen [Transformation]-alavalikon komennoilla, kuten expand- ja factor-komennoilla, voi muuntaa lausekkeita.
u rFactor [Action][Transformation][factor][rFactor] Toiminta: Jakaa lausekkeen tekijöihin aina juurilausekkeeksi asti. Syntaksi: rFactor (Exp/Eq/Ineq/List/Mat [ ) ] Esimerkki: Jaa x2 3 tekijöihin. u factorOut [Action][Transformation][factor][factorOut] Toiminta: Jakaa lausekkeen tekijöihin tietyn tekijän suhteen. Syntaksi: factorOut (Exp/Eq/Ineq/List/Mat, Exp [ ) ] Esimerkki: Jaa ax2 + bx + c tekijöihin tekijän a suhteen.
u toFrac [Action][Transformation][Fraction][toFrac] Toiminta: Muuntaa desimaaliarvon murtoluvuksi. Syntaksi: toFrac (Exp/Eq/Ineq/List/Mat [ ) ] Esimerkki: Muunna 5,28 murtoluvuksi. u propFrac [Action][Transformation][Fraction][propFrac] Toiminta: Muuntaa desimaaliarvon varsinaiseksi murtoluvuksi. Syntaksi: propFrac (Exp/Eq/Ineq/List/Mat [ ) ] Esimerkki: Muunna 1,2 varsinaiseksi murtoluvuksi. u dms [Action][Transformation][DMS][dms] Toiminta: Muuntaa DMS-muotoisen arvon vain asteiksi.
Syntaksi: laplace( f (t), t, s) invLaplace(L(s), s, t) f (t): lauseke ; t: muuttuja, jonka suhteen lauseke muunnetaan; s: muunnoksen parametri L(s): lauseke ; s: muuttuja, jonka suhteen lauseke muunnetaan; t: muunnoksen parametri ClassPad tukee seuraavien funktioiden muuntamista. x, ex, heaviside(x), delta(x), delta(x, n) sin(x), cos(x), sinh(x), cosh(x), xn, ' ClassPad ei tue seuraavien funktioiden muuntamista.
Muunnosten symmetrian palauttamiseksi käytetään toisinaan alla näkyvää merkintätapaa. ( ) = [ ( )] = ∞ 1 ∫–∞ 2π ( ) – ( ) = –1[ ( )] = ∞ 1 2π ∫–∞ ( ) Yleensä Fourier-muunnospari voidaan määrittää kahdella mielivaltaisella vakiolla a ja b, kuten alla näkyy.
u diff [Action][Calculation][diff] Toiminta: Derivoi lausekkeen tietyn muuttujan suhteen. Syntaksi: diff(Exp/List[,muuttuja] [ ) ] diff(Exp/List,muuttuja,järjestys[,a] [ ) ] • a on piste, jonka suhteen derivaatta määritetään. • järjestys = 1, kun käytössä on seuraava syntaksi: diff(Exp/List[,muuttuja][ ) ]. Oletusmuuttuja on x, kun muuttujaa ei määritetä. Esimerkki: Derivoi x6 x:n suhteen.
u Π [Action][Calculation][Π] Toiminta: Määrittää lausekkeen arvoalueeseen kuuluville diskreeteille arvoilla ja laskee tulon. Syntaksi: Π(Exp/List, muuttuja, alempi arvo, ylempi arvo [ ) ] Esimerkki: Laske x2:n tulo, kun x:n arvo muuttuu välillä x = 1 ... x = 5. u rangeAppoint [Action][Calculation][rangeAppoint] Toiminta: Määrittää lausekkeen tai arvon, joka toteuttaa ehdon määritetyllä välillä.
• Tämä komento palauttaa likiarvon, kun laskutoimituksen tarkkuus määritetään argumentilla n. • Tämä komento palauttaa todellisen arvon, jos argumenttia n ei määritetä. Jos todellista arvoa ei kuitenkaan voida määrittää, tämä komento palauttaa likiarvon (n = 4). • Epäjatkuvuuskohdat tai voimakkaasti vaihtelevat osuudet voivat heikentää tarkkuutta tai jopa tuottaa virhetilanteen.
u conjg [Action][Complex][conjg] Toiminta: Palauttaa kompleksikonjugaatin. Syntaksi: conjg (Exp/Eq/Ineq /List/Mat [ ) ] (Ineq : vain Real-tila) Esimerkki: Määritä kompleksiluvun 1 + i konjugaatti. u re [Action][Complex][re] Toiminta: Palauttaa kompleksiluvun reaaliosan. Syntaksi: re (Exp/Eq/Ineq /List/Mat [ ) ] (Ineq : vain Real-tila) Esimerkki: Määritä kompleksiluvun 3 – 4i reaaliosa. u im [Action][Complex][im] Toiminta: Palauttaa kompleksiluvun imaginaariosan.
List-Create-alavalikon käyttäminen [List][Create]-alavalikon komennot liittyvät luetteloiden luomiseen. u seq [Action][List][Create][seq] Toiminta: Luo luettelon numeerisen sekvenssilausekkeen mukaisesti. Syntaksi: seq (Exp, muuttuja, aloitusarvo, lopetusarvo [,askellusarvo] [ ) ] Esimerkki: Luo luettelo lausekkeen x2 + 2x mukaisesti, kun aloitusarvo on 1, lopetusarvo on 5 ja askellusarvo on 2. • 1 on oletusarvo, kun [,askellusarvo] jätetään määrittämättä.
u rotate [Action][List][Create][rotate] Toiminta: Palauttaa luettelon, jonka elementtejä on kierretty oikealle tai vasemmalle tietyn paikkamäärän verran. Syntaksi: rotate (List [,kierrosten määrä] [ ) ] • Jos argumentin [,kierrosten määrä] arvo on negatiivinen, kierros tapahtuu oikealle, ja jos se on positiivinen, kierros tapahtuu vasemmalle. Esimerkki: Kierrä luettelon {1, 2, 3, 4, 5, 6} elementtejä vasemmalle kahden paikan verran.
u median [Action][List][Statistics][median] Toiminta: Palauttaa luettelon elementtien mediaanin. Syntaksi: median (List-1[, List-2] [ ) ] (List-1: tiedot, List-2: frekvenssi) Esimerkki: Määritä luettelon {1, 2, 3} elementtien mediaani. u mode [Action][List][Statistics][mode] Toiminta: Palauttaa luettelon elementtien moodin. Jos moodeja on useita, funktio palauttaa ne kaikki luettelona.
u prod [Action][List][Calculation][prod] Toiminta: Palauttaa luettelon elementtien tulon. Syntaksi: prod (List-1[, List-2] [ ) ] (List-1: tiedot, List-2: frekvenssi) Esimerkki: Määritä luettelon {1, 2, 3} elementtien tulo. u cuml [Action][List][Calculation][cuml] Toiminta: Palauttaa luettelon elementtien kertymäsummat. Syntaksi: cuml (List [ ) ] Esimerkki: Määritä luettelon {1, 2, 3} elementtien kertymäsummat.
Matrix-Create-alavalikon käyttäminen [Matrix][Create]-alavalikon komennot liittyvät matriisien luomiseen. u trn [Action][Matrix][Create][trn] Toiminta: Palauttaa transponoidun matriisin. Syntaksi: trn (Mat [ ) ] Esimerkki: Transponoi matriisi [[1, 2] [3, 4]]. u augment [Action][Matrix][Create][augment] Toiminta: Palauttaa matriisin, joka yhdistää kaksi muuta matriisia. Syntaksi: augment (Mat-1, Mat-2 [ ) ] Esimerkki: Yhdistä kaksi matriisia [[1, 2] [3, 4]] ja [[5, 6] [7, 8]].
u matToList [Action][Matrix][Create][matToList] Toiminta: Muuntaa määritetyn matriisisarakkeen luetteloksi. Syntaksi: matToList (Mat, sarakenumero [ ) ] Esimerkki: Muunna matriisin [[1, 2] [3, 4]] sarake 2 luetteloksi. Matrix-Calculation- ja Matrix-Row&Column-alavalikoiden käyttäminen [Matrix][Calculation]- ja [Matrix][Row&Column]-alavalikoiden komennot liittyvät matriisilaskutoimituksiin.
u eigVl [Action][Matrix][Calculation][eigVl] Toiminta: Palauttaa luettelon, joka sisältää neliömatriisin ominaisarvon (-arvot). Syntaksi: eigVl (Mat [ ) ] Esimerkki: Määritä matriisin [[3, 4] [1, 3]] ominaisarvo (-arvot). u eigVc [Action][Matrix][Calculation][eigVc] Toiminta: Palauttaa matriisin, jossa jokainen sarake edustaa neliömatriisin ominaisvektoria. • Koska ominaisvektoria ei yleensä voi määrittää yksiselitteisesti, se on vakioitu normiksi (1) alla kuvatulla tavalla: Kun V = [x1, x2, ...
u mRow [Action][Matrix][Row&Column][mRow] Toiminta: Kertoo matriisin tietyn rivin elementit määritetyllä lausekkeella. Syntaksi: mRow (Exp, Mat, rivinumero [ ) ] Esimerkki: Kerro matriisin [[1, 2] [3, 4]] rivi 1 x:llä. u mRowAdd [Action][Matrix][Row&Column][mRowAdd] Toiminta: Kertoo matriisin määritetyn rivin elementit määritetyllä lausekkeella ja lisää sitten tuloksen toiselle riville.
Vector-alavalikon käyttäminen [Vector]-alavalikon komennot liittyvät vektorilaskutoimituksiin. • Vektoria käsitellään matriisina 1 × N tai N × 1. • 1 × N -muotoinen vektori voidaan syöttää joko muodossa [……] tai [[……]]. Esimerkki: [1, 2], [[1, 2]] • Vektoreiden oletetaan olevan suorakulmaisessa muodossa, ellei kulmaa osoitetta merkinnällä ∠(). u augment [Action][Vector][augment] Toiminta: Palauttaa laajennetun vektorin [Mat-1 Mat-2].
u norm [Action][Vector][norm] Toiminta: Palauttaa vektorin normin. Syntaksi: norm (Mat [ ) ] Esimerkki: Määritä vektorin [1, 2, 3] normi. u crossP [Action][Vector][crossP] Toiminta: Palauttaa kahden vektorin ristitulon. Syntaksi: crossP (Mat-1, Mat-2 [ ) ] • Tätä komentoa voi käyttää vain matriisin 1 × N tai N × 1 kanssa (N = 2, 3). • Kaksielementtinen matriisi [a, b] tai [[a], [b]] muunnetaan automaattisesti kolmielementtiseksi matriisiksi [a, b, 0] tai [[a], [b], [0]].
Esimerkki: Muunna suorakulmainen muoto [1, 1, 1] ekvivalentiksi pallomuodoksi (Radian-tilassa). u toCyl [Action][Vector][toCyl] Toiminta: Palauttaa ekvivalentin lieriömuodon [r∠ z]. Syntaksi: toCyl (Mat [,luonnollinen luku] [ ) ] • Tätä komentoa voi käyttää vain matriisin 1 × 3 tai 3 × 1 kanssa. • Tämä komento palauttaa arvon r, kun luonnollinen luku on 1, arvon , kun luonnollinen luku on 2, ja arvon z, kun luonnollinen luku on 3.
Syntaksi 4: Voit ratkaista kahden pisteen, suoran viivan, tason tai pallon välisen suhteen syöttämällä vektoriyhtälön solve(-komennon sisälle. Tässä esitetään neljä tyypillistä syntaksia vektoriyhtälön ratkaisemiseksi solve(-komennon avulla. Alla olevissa syntakseissa Vct-1–Vct-6 ovat sarakevektoreita, joilla on kolme (tai kaksi) elementtiä, ja s, t, u ja v ovat parametreja.
u exchange [Action][Equation/Inequality][exchange] Toiminta: Vaihtaa yhtälön tai epäyhtälön oikean ja vasemman puolen elementit keskenään. Syntaksi: exchange(Eq/Ineq/List [ ) ] Esimerkki: Vaihda epäyhtälön 3 > 5x – 2y vasemman ja oikean puolen elementit keskenään. u eliminate [Action][Equation/Inequality][eliminate] Toiminta: Ratkaisee yhtälön muuttujan suhteen ja korvaa sitten saman muuttujan toisessa lausekkeessa saadulla tuloksella.
u xor [Action][Equation/Inequality][Logic][xor] Toiminta: Palauttaa kahden lausekkeen loogisen poissulkevan OR-toiminnon tuloksen. Syntaksi: Exp/Eq/Ineq/List-1 xor Exp/Eq/Ineq/List-2 Esimerkki: Määritä lausekkeen x < 2 xor x < 3 loogisen poissulkevan OR-toiminnon tulos. u not [Action][Equation/Inequality][Logic][not] Toiminta: Palauttaa lausekkeen loogisen NOT-toiminnon tuloksen. Syntaksi: not(Exp/Eq/Ineq/List [ ) ] Esimerkki: Määritä lausekkeen x = 1 loogisen NOT-toiminnon tulos.
Argumenttien määrittäminen jakaumafunktiossa Jakaumafunktion argumenteiksi voi määrittää joko arvoja tai luettelotietoja. normPDf-funktion (sivu 84) syntaksilla (normPDf(x, , )), joka palauttaa normaalijakauman todennäköisyystiheyden, voi suorittaa alla mainitut laskutoimitukset. Number Format -asetus on Fix 2 kaikille laskentatuloksille.
u invNormCDf [Action][Distribution/Inv.Dist][Inverse][invNormCDf] Toiminta: Palauttaa määritettyjen arvojen normaalijakauman kertymätodennäköisyyden raja-arvon (-arvot). Syntaksi: invNormCDf([tail setting, ]aluearvo[,σ , μ)] • Kun σ ja μ jätetään määrittämättä, ClassPad käyttää arvoja σ = 1 ja μ = 0. • tail setting näyttää todennäköisyysarvon tail-määrityksen, jolle voidaan määrittää ja Left-, Right- tai Centerasetus.
u chiCDf [Action][Distribution/Inv.Dist][Continuous][chiCDf] Toiminta: Palauttaa χ2-jakauman kertymätodennäköisyyden alemman ja ylemmän raja-arvon välillä. Syntaksi: chiCDf(alempi arvo, ylempi arvo, df [ ) ] Laskentatuloksen tulostus: prob Esimerkki: Määritä χ2-todennäköisyys, kun alempi arvo = 2,7, ylempi arvo = ∞, df = 4. u invChiCDf [Action][Distribution/Inv.Dist][Inverse][invChiCDf] Toiminta: Palauttaa χ2-jakauman kertymätodennäköisyyden määritetyillä arvoilla.
u binomialCDf [Action][Distribution/Inv.Dist][Discrete][binomialCDf] Toiminta: Palauttaa binomijakauman kertymätodennäköisyyden sille, että koe onnistuu määritetyn ylemmän ja alemman arvon välissä. Syntaksi: binomialCDf(alempi arvo, ylempi arvo, kokeiden määrä, pos [ ) ] Laskentatuloksen tulostus: prob Esimerkki: Määritä binomijakauman kertymätodennäköisyys, kun alempi arvo = 2, ylempi arvo = 5, kokeiden määrä = 3, pos = 0,63. u invBinomialCDf [Action][Distribution/Inv.
Tärkeää! Katso Tärkeää-maininta kohdassa invBinomialCDf sivulla 87. Esimerkki: Määritä kokeiden vähimmäismäärä, kun prob = 0,8074, = 2,26. u geoPDf [Action][Distribution/Inv.Dist][Discrete][geoPDf] Toiminta: Palauttaa geometrisen jakauman mukaisen todennäköisyyden sille, että koe onnistuu määritetyllä kerralla. Syntaksi: geoPDf(x, pos [ ) ] Laskentatuloksen tulostus: prob Esimerkki: Määritä geometrinen todennäköisyys, kun x = 6, pos = 0,4. u geoCDf [Action][Distribution/Inv.
u invHypergeoCDf [Action][Distribution/Inv.Dist][Inverse][invHypergeoCDf] Toiminta: Palauttaa hypergeometrisen jakauman kertymän mukaisen kokeiden vähimmäismäärän määritetyillä arvoilla. Syntaksi: invHypergeoCDf(prob, n, M, N [ ) ] x Inv Laskentatuloksen tulostus: xInv, ½ Tärkeää! Katso Tärkeää-maininta kohdassa invBinomialCDf sivulla 87. Esimerkki: Määritä kokeiden vähimmäismäärä, kun prob = 0,3, n = 5, M = 10, N = 20.
2-8 Interactive-valikon käyttäminen [Interactive]-valikossa on useimmat komennot, jotka löytyvät [Action]-valikosta. Kun valitset komennon [Action]valikosta, ClassPad syöttää sen. [Interactive]-valikkoa käytettäessä kynää vedetään työtilassa jo olevien syötetietojen yli, minkä jälkeen valitaan komento. Tämä rajaa korostetun lausekkeen komentoon ja avaa valintaikkunan, jos lisäargumentteja tarvitaan.
Toisen sovelluksen ikkunan käyttäminen u Toisen sovelluksen ikkunan avaaminen 1. Napauta työkalun oikeassa reunassa olevaa alanuolipainiketta. • Näkyviin tulee sovelluskuvakkeiden valikoima. Graafi 3D-graafieditori Kartiograafi Differentiaaliyhtälöeditori Numeronratkaisu Graafieditori 3D-graafi Geometria Taulukko Tilastoeditori Kartioeditori Todennäköisyys Taloudellinen Tarkistus Sekvenssieditori 2. Napauta sen ikkunan painiketta, jonka haluat näkyviin. • Kyseinen ikkuna tulee näkyviin alaikkunaan.
• list1–list6 ovat LIST-tyyppisiä järjestelmämuuttujia. Lisätietoja on kohdassa Päämuistin tietotyypit (sivu 27). • Lisätietoja luettelotietojen syöttämisestä ja muokkaamisesta Tilastoeditorissa on luvussa 7. u Työalueessa luodun LIST-muuttujan kutsuminen Tilastoeditorissa 0241 Jatka esimerkistä 0240 ja kutsu työalueessa luotua test-luettelomuuttujaa Tilastoeditorissa.
2-10 Tarkistustoiminnon käyttäminen Tarkistustoiminnolla voi helposti tarkistaa, onko numeerinen tai algebrallinen käsittely tehty oikein. Tarkistustoiminto auttaa lausekkeen sievennyksessä tarkistamalla, vastaako syöttämäsi lauseke alkuperäistä lauseketta. Jos näin on, palaute on myönteinen. Päinvastaisessa tapauksessa sinun on korjattava virhe, ennen kuin jatkat. u Tarkistustoiminnon käynnistäminen 1. Napauta työalueikkunassa työkalurivin oikeassa reunassa olevaa alanuolipainiketta. 2.
u Todennäköisyystoiminnon käynnistäminen 1. Napauta työalueikkunassa työkalurivin oikeassa reunassa olevaa alanuolipainiketta. 2. Napauta näkyviin tulevassa kuvakepaletissa P. Näkyviin tulee oletusarvoinen Probability-valintaikkuna. u Todennäköisyys-ikkunan valikot ja painikkeet • Todennäköisyys-ikkunan tyhjentäminen (ja Probability-valintaikkunan näyttäminen) ............................................
Tärkeää! Jos ohjelmassa käytetään Pause-ohjelmakomentoa, se sivuutetaan, jos ohjelmaa kutsutaan Pääsovelluksesta tai eActivity-sovelluksesta. Ohjelma 0248 Pääsovellus eActivity-sovellus Suorita Pääsovelluksessa OCTA-niminen ohjelma, joka luotiin ja tallennettiin kohdassa Ohjelman luominen (sivu 196), ja määritä sellaisen säännöllisen oktaedrin pinta-ala ja tilavuus, jonka jokainen sivu on 20 cm pitkä.
Luku 3: Käyrä & taulukko -sovellus Käyrä & taulukko -sovelluksella voit syöttää suorakulmaisen koordinaatiston yhtälöitä (tai epäyhtälöitä), napakoordinaatiston yhtälöitä ja parametrisia lausekkeita. Kun olet tehnyt lausekkeesta graafin, voit suorittaa erilaisia graafipohjaisia analyysitoimintoja, kuten määrittää kahden graafin leikkauspisteet, käännepisteen ja paraabelin tai muun kuvion tietyn alueen määrätyn integraalin.
• Aktiivisen taulukon nimen palauttaminen alkuperäiseen oletusarvoonsa ..............a - Sheet - Default Name • Graafin piirtäminen valituista funktioista .....................................................................................................$ • Yhteenvetotaulukon luominen valitusta funktiosta ......................................................................................4 • Näkymäikkuna-valintaikkunan näyttäminen Graafi-ikkunan asetusten määrittämiseksi .............................
3-1 Funktioiden tallentaminen Graafieditori-ikkunassa voi tallentaa Käyrä & taulukko -sovelluksen funktion. Tässä osiossa kuvataan graafieditorin toiminnot ja kerrotaan, miten funktioita tallennetaan. Graafieditorin taulukoiden käyttäminen Graafieditori-ikkunassa on viisi välilehtiin sijoitettua taulukkoa, joiden nimet ovat Sheet 1 – Sheet 5 ja joissa kussakin voi olla 20 funktiota. Graafin voi samanaikaisesti tehdä enintään 20 funktiosta, kunhan vain kaikki funktiot ovat samassa taulukossa.
Tämänlaisen lausekkeen syöttäminen: Ohje: x-yhtälö 1. Napauta [Type] - [x=Type]. 2. Syötä lauseke, jossa on muuttuja y, ja paina sitten E. y-epäyhtälö (y vasemmalla -tyyppi) 1. Napauta [Type], [Inequality] ja napauta sitten jotakin seuraavista: [y>Type], [yType], [x
2. Määritä valintaikkunaan seuraavat asetukset. Määritys: Ohje: Viivan tyyppi Napauta Graph Plot ja napauta sitten haluamaasi viivan tyyppiä. Viivan väri Napauta Line Color ja napauta sitten haluamaasi väriä. 3. Ota asetukset käyttöön palaamalla tämän ohjeen vaiheessa 2 mainittuun valintaikkunaan ja napauttamalla sitten [OK].
Graafieditorin tietojen tallentaminen graafimuistiin Graafimuistitiedostoon voi tallentaa kaikki lausekkeet ja niihin liittyvät tiedot myöhempää käyttöä varten.
2. Jos haluat määrittää asetukset käyttämällä ClassPadin valmiita Näkymäikkunan parametreja, suorita alla kuvatut toimet. Määritettävä asetus: Ohje: ClassPadin alkuperäiset oletusarvot Valitse [Memory]-valikosta [Initial] tai napauta [Default]-painiketta. Trigonometrisen funktion graafia varten optimoitujen asetusten määrittäminen Valitse [Memory]-valikosta [Trigonometric]. Sekä x-akselin että y-akselin näyttäminen välillä –10...10 Valitse [Memory]-valikosta [Standard].
Parametrin nimi Kuvaus Initial (oletus) • Sekä xscale- että yscale-arvo on 1. x-akselista näkyvä arvoalue on –7,7 (xmin) ... 7,7 (xmax), kun taas y-akselin arvoalue on –4,6 (ymin) – 4,6 (ymax). • Seuraavat asetukset ovat voimassa: t min = 0, t max = 2π* radian = 360 degree = 400 grad, t step = (t max – t min)/120*. Arvot riippuvat Basic Format Angle -asetuksesta. Trigonometric • xscale-arvo on π/2* radian = 90 degree = 100 grad. Arvot riippuvat Basic Format Angle -asetuksesta.
Graafi-ikkunan panoroiminen Voit panoroida Graafi-ikkunan sisältöä vetämällä näyttöä. u ClassPad-toimet 1. Pidä kynää vasten Graafi-ikkunaa ja vedä kynällä haluamaasi suuntaan. • Graafi-ikkunan sisältö vierittyy automaattisesti vetämisen mukaisesti. 2. Kun Graafi-ikkunassa on haluamasi alue, nosta kynä näytöltä. • ClassPad piirtää graafin uudelleen Graafi-ikkunassa.
Toiminto Graafi-ikkunassa: Ohje: Asetusten automaattinen määrittäminen siten, että Graafi-ikkuna täyttää koko ruudun piirrettävän graafin mukaisesti Napauta [Zoom] ja sitten [Auto] tai napauta R. Graafin palauttaminen alkuperäisten Näkymäikkunan asetusten mukaiseksi Napauta [Zoom] ja sitten [Original]. Näkymäikkunan x-akselin arvojen muuttaminen samoiksi y-akselin arvojen kanssa Napauta [Zoom] ja sitten [Square].
Oletusfunktioiden käyttäminen graafien piirtämisessä ClassPadiin on ohjelmoitu valmiiksi alla mainitut yleisesti käytetyt funktiot. y = aⴢx + b y = aⴢx^2 + bⴢx + c y = aⴢx^3 + bⴢx^2 + cⴢx + d y = aⴢsin (bⴢx + c) + d y = aⴢcos (bⴢx + c) + d y = aⴢtan (bⴢx + c) + d y = aⴢlog (bⴢx + c) + d y = aⴢln (bⴢx + c) + d y = aⴢe^(bⴢx + c) + d y = a^(bⴢx + c) + d y = a /(bⴢx + c) + d Voit kutsua sisäänrakennettua toimintoa ja rekisteröidä sen sellaisenaan Graafieditori-ikkunaan.
u Graafi-ikkunan taustakuvan valoisuuden (Fade I/O) säätöohje 1. Napauta Graafi-ikkunassa a ja sitten [Fade I/O]. • Työkaluriville tulee näkyviin liukusäädin, jolla voi säätää kuvan vaaleutta. 2. Säädä vaaleutta painamalla d tai e. • Jokainen d- tai e-painallus muuttaa asetusta 5 %. 3. Kun asetus on haluamallasi tasolla, napauta [OK].
2. Napauta [Type]-valikkoa ja valitse sitten numerotaulukon luonnissa käytettävien funktioiden tyyppi ([y=Type], [r=Type] tai [ParamType]). 3. Napauta 8, jolloin näkyviin tulee Table Input -valintaikkuna. 4. Syötä taulukon x-, - tai t-arvot ja napauta sitten [OK]. 5. Luo numerotaulukko ja tuo se Taulukko-ikkunaan napauttamalla #.
Numerotaulukon koordinaattien ja graafin koordinaattien linkitettyjen näyttöjen näyttäminen (Link Trace) Kun Link Trace -toiminnossa valitaan arvo funktiolla luodusta numerotaulukosta, kyseisten graafin koordinaattien kohdalla näkyy ristikko-osoitin. 0302 Luo numerotaulukko yhtälöstä y = 3log(x+5), tee graafi arvoista ja suorita linkkijäljitys. Numerotaulukon arvojen luominen graafista Voit syöttää taulukkoon niiden koordinaattien arvot, jotka määrittävät osoittimen paikan graafissa, painamalla E.
u Yhteenvetotaulukon luominen Näkymäikkunassa 1. Rekisteröi Graafieditori-ikkunassa funktio, jolla yhteenvetotaulukko luodaan. • Varmista, että valittuna on vain yhteenvetotaulukon luonnissa käytettävän funktion valintaruutu. Poista valinta kaikista muista Graafieditori-ikkunan valintaruuduista. 2. Napauta 6, jolloin näkyviin tulee Näkymäikkuna-valintaikkuna. 3. Suorita jompikumpi alla olevista toimista. • Napauta [Memory] ja sitten [Auto].
u Jäljitystoiminnon suorittaminen 1. Syötä ja tallenna funktio Graafieditori-ikkunassa ja tee siitä sitten graafi napauttamalla $. • Syötä tässä esimerkissä y = x2 – 3 riville y1. 2. Napauta [Analysis], [Trace] tai napauta =. • Osoitin näkyy niiden koordinaattien määrittämässä paikassa, jossa x = 0. Osoitin ei näy, jos se sijaitsee graafin näyttöalueen ulkopuolella. • Jos xc- tai yc-koordinaatin tilalla näkyy sana Undefined, kyseinen piste on määrittelemätön.
2. Napauta viivan alkupistettä ja sitten loppupistettä. Tällöin ClassPad piirtää suoran viivan kahden pisteen välille. Viivan yhtälö näkyy sanomaruudussa. • Graafi-ikkunan napauttamisen sijaan voit määrittää alku- ja loppupisteen koordinaatit vakionäppäimistöllä. Paina vakionäppäimistön numeronäppäintä. Syötä näkyviin tulevassa valintaikkunassa alkupisteen (x1, y1) ja loppupisteen (x2, y2) koordinaatit ja napauta sitten [OK]. u Tekstin kirjoittaminen Graafi-ikkunassa 1.
3-6 Graafin perustana olevan funktion analysoiminen ClassPadissa on G-Solve-toiminto, jolla voi suorittaa erilaisia analyyseja piirretyistä graafeista. G-Solve-valikon komentojen näyttämät tiedot Kun Graafi-ikkunassa on graafi, saat [G-Solve]-valikon komennoilla näkyviin seuraavat tiedot. • x-koordinaatti annetulle y-koordinaatille .............................................Analysis - G-Solve - x-Cal/y-Cal - x-Cal • y-koordinaatti annetulle x-koordinaatille .............................................
3. Saat muut juuret näkyviin painamalla vasenta tai oikeaa kohdistinnäppäintä tai napauttamalla vasenta tai oikeaa graafin ohjausnuolta. • Jos ratkaisuja on vain yksi, osoitin ei liiku, kun painat kohdistinnäppäintä tai napautat graafin ohjausnuolta. Alla on esimerkkejä muista G-Solve-komennoista. 0307 Määritä kahden graafin y = x + 1 ja y = x2 leikkauskohta. 0308 Määritä graafin tietyn pisteen koordinaatit.
- Syötä käyttäen näyttönäppäimistöä ja näppäimistöä (1) Tuo näyttönäppäimistö näkyviin ja suorita sillä alla oleva näppäilysarja. a*x{c-b*xw (2) Napauta syöttämäsi kaavan alapuolella olevaa viivaa ja suorita alla oleva näppäilysarja. a*x+bw u Dynamic Modify -toiminnon suorittaminen 1. Syötä Graafieditori-ikkunassa vähintään yksi parametrin sisältävä kaava. 2.
u Dynamic Modify -toiminnosta poistuminen Napauta sulkemispainiketta (C) liukusäätimen näyttöruudun oikeassa yläkulmassa. Huomautus • Kun Dynamic Modify on käynnissä, voidaan näyttää enintään kolme liukusäädintä graafikaavoihin sisältyville parametreille, joiden valintaruudut on valittu. Jos valituissa graafikaavoissa on yli kolme parametria, kolme parametria määritetään automaattisesti liukusäätimiin alla olevien sääntöjen mukaisesti.
Luku 4: Kartio-sovellus Kartio-sovelluksella voi tehdä graafeja ympyrä-, paraabeli-, ellipsi- ja hyperbelifunktioista. Kartio-sovelluksella voi myös helposti ja nopeasti määrittää kunkin kartiotyypin oikean keskipisteen, kärkipisteen, johtosuoran ja muita tietoja. Kun käynnistät Kartio-sovelluksen, näkyviin tulee kaksi ikkunaa: 1 Kartioeditori-ikkuna ja 2 Kartiograafi-ikkuna. 1 Kartioeditori-ikkunaan syötetystä funktiosta näkyy graafi Kartiograafiikkunassa.
4-1 Yhtälön syöttäminen Voit valita jonkin valmiista kartiomuodoista tai syöttää kartioyhtälön manuaalisesti. Voit myös muuntaa manuaalisesti syötetyn yhtälön kartiomuodoksi. u Yhtälön syöttäminen kartiomuodon avulla 1. Napauta Kartioeditori-ikkunassa q, jolloin näkyviin tulee Select Conics Form -valintaikkuna. 2. Valitse piirrettävää yhtälöä vastaava kartiomuoto ja napauta sitten [OK]. • Näkyviin tulee Kartioeditori-ikkuna, jossa on valittu kartiomuoto. 3. Muuta yhtälön parametrit tarpeen mukaan.
Ympyrän piirtäminen Ympyrän voi piirtää kahdella muodolla. • Toinen muodoista on vakiomuoto, jolla voi määrittää keskipisteen ja säteen: (x – H)2 + (y – K)2 = R2 • Toinen muoto on yleinen muoto, jolla voi määrittää kunkin termin parametrit: Ax2 + Ay2 + Bx + Cy + D = 0 Ellipsin piirtäminen Ellipsin voi piirtää vakioyhtälöllä ( − H)2 ( − K)2 + = 1. A2 B2 Hyperbelin piirtäminen Hyperbelin voi piirtää joko vaaka- tai pystysuuntaan. Hyperbelin tyyppi määräytyy sen pääakselin suunnan mukaan.
G-Solve-valikon komentojen käyttäminen Kun G-Solve-komento tuottaa useita ratkaisuja, vain yksi ratkaisu näytetään kerrallaan. Jos esimerkiksi suoritat komennon [Analysis] - [G-Solve] - [Focus] ellipsille, jolla on kaksi keskipistettä, ClassPad näyttää vain yhden keskipisteen kerrallaan. Tällaisessa tapauksessa voit siirtyä käytettävissä olevasta ratkaisusta toiseen vasemmalla ja oikealla kohdistinnäppäimellä (tai napauttamalla vasenta tai oikeaa graafin ohjausnuolta).
Luku 5: Differentiaaliyhtälögraafi-sovellus Tässä luvussa kerrotaan, miten käytetään Differentiaaliyhtälögraafisovellusta, jolla voi tutkia tavallisten differentiaaliyhtälöiden ratkaisuparvia. Differentiaaliyhtälögraafi-sovelluksessa on seuraavat kaksi ikkunatyyppiä. 1 Differentiaaliyhtälöeditori-ikkuna 1 Tässä ikkunassa voi syöttää lausekkeita ([DiffEq]-välilehdessä) ja alkuehtoja ([IC]-välilehdessä), joita tarvitaan graafien luomisessa.
• Yksikkövektorien ottaminen käyttöön tai poistaminen käytöstä kulmakerroinkentän tai tilatason graafin luonnissa ........................................................Edit - Unit Vectors • Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunan [DiffEq]-välilehden näyttäminen .............Edit - Editor - DiffEqGraph Editor • Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunan [IC]-välilehden näyttäminen ...................................Edit - Editor - IC Editor • Differentiaaliyhtälöeditori-ikkunan [Graphs]-välilehden näyttäminen .......
Graafin tekeminen toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöstä Tässä osiossa kerrotaan, miten syötetään toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö sekä piirretään tilataso ja ratkaisukäyrät. Tässä sovelluksessa toisen kertaluvun differentiaaliyhtälö syötetään kahden ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälön ryhmänä. • Tilataso on joko toisen kertaluvun differentiaaliyhtälön tai kahden ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälön – x’ = dx/dt = f (x, y) ja y’ = dy/dt = g(x, y) – ratkaisuparvi.
Alkuehtojen määrittäminen ja muokkaaminen Voit muokata aiempaa alkuehtoa Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunassa vetämällä sitä. Voit myös määrittää uuden alkuehdon Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunassa napauttamalla koordinaatteja, jotka haluat määrittää uudeksi alkuehdoksi. u Alkuehdon muokkaaminen Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunassa 1. Suorita esimerkissä 0505 mainittu toiminto, jonka seurauksena Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan tulee alla näytetyn kaltainen graafi.
3. Napauta Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunassa koordinaatteja, jotka haluat määrittää uudeksi alkuehdoksi. • Koordinaateista tulee uusi alkuehto, ja ClassPad piirtää ratkaisukäyrän. • Juuri määritetty alkuehto lisätään alkuehtoeditoriin. Voit tarkastella sitä napauttamalla [IC]-välilehteä. Differentiaaliyhtälögraafin Näkymäikkunan parametrien määrittäminen Näkymäikkuna-valintaikkunassa voi määrittää useita graafiparametreja. Tässä valintaikkunassa on kaksi välilehteä.
Asetus Kuvaus Solution Dir. Ratkaisukäyrä piirretään alkaen alkuehtoarvosta t0 ja päättyen kohdearvoon, joka voi olla tmin tai tmax. Ratkaisun suunta määrittää kohdearvot. Jos suunta on eteenpäin, ratkaisukäyrä piirretään välillä t0–tmax. Jos suunta on taaksepäin, ratkaisukäyrä piirretään välillä t0–tmin. Jos kumpikin suunta valitaan, ratkaisukäyrä piirretään välillä t0– tmin ja sitten välillä t0–tmax.
u Graafi-/käyräjäljityksen aloittaminen 1. Piirrä ratkaisukäyrä (sivut 122–123) tai funktiograafi (sivu 126). 2. Napauta = tai [Analysis] - [Trace]. 5-4 Graafin piirtäminen lausekkeesta tai arvosta pudottamalla se Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan Tässä osiossa opastetaan piirtämään lausekkeen tai arvon graafi vetämällä se eActivity-sovelluksen tai Pääsovelluksen ikkunasta ja pudottamalla se Differentiaaliyhtälögraafi-ikkunaan.
Luku 6: Sekvenssi-sovellus Sekvenssi-sovelluksen työkaluilla voit käsitellä eksplisiittisiä sekvenssejä ja rekursiivisia sekvenssejä. Kun käynnistät Sekvenssisovelluksen, näkyviin tulee kaksi ikkunaa. 1 Sekvenssieditori-ikkuna 1 Tässä ikkunassa voi syöttää lausekkeita luotavaa sekvenssitaulukkoa varten. 2 Taulukko-ikkuna Tässä ikkunassa voi luoda taulukon ja tarkastella sitä. (a) (a) Otsikko: Tässä näkyy laskutoimituksissa käytettävä yhtälö. Otsikkoa ei näy, kun sarakkeesta n valitaan jokin kohta.
Useille ikkunoille yhteiset painikkeet • Järjestettyjen parien taulukon luominen (Editor/Graph/RUN) .....................................................................# • Sellaisen sekvenssitaulukon luominen, jonka sarakkeet määrittävät, onko sekvenssi aritmeettinen sekvenssi, geometrinen sekvenssi, kasvava termien erotus vai Fibonaccin lukujono (Editor/Graph/RUN).......................................
0601 Luo numerotaulukko (Fibonaccin lukujono -taulukko), jotta voidaan tarkistaa seuraavaa rekursiokaavaa vastaava Fibonaccin lukujono: an+2 = an+1 + an, a1 = 1, a2 = 1. Rekursiolausekkeen yleisen termin määrittäminen rSolve-funktiolla voi muuntaa rekursiolausekkeella ilmaistun sekvenssin yleisen termin muotoon an = f (n). 0602 Määritä rekursiolausekkeen an+1 = an + 2, a1 = 1 yleinen termi.
Luku 7: Tilasto-sovellus Tilasto-sovelluksen työkaluilla voit suorittaa alla mainitut toiminnot.
2. Syötä haluamasi tiedot. • Voit syöttää arvoja, kaavoja tai muuttujien nimiä. Jos syötät kaavan, luetteloon tulee laskentatulosta edustava arvo. Jos syötät muuttujan nimen, luetteloon tulee muuttujan kulloinenkin arvo (tai muuttujan nimi, jos kyseessä on määrittämätön muuttuja). • Kun olet syöttänyt soluun kaavan, laskentatulos näkyy desimaaliarvona tai murtolukuna Perusmuotovalintaikkunan Decimal Calculation -asetuksen mukaisesti (sivu 36). 3. Tallenna tieto soluun painamalla E.
• Luettelomuuttujien tietojen poistaminen luetteloista list1–list6 ja Tilastoeditori-ikkunan sisällön alustaminen..........................................................................Edit - Clear All • Valittuna olevassa solussa olevan matemaattisen lausekkeen muuntaminen desimaaliarvoksi ................9 • Kahden, kolmen tai neljän sarakkeen näyttäminen Tilastoeditori-ikkunassa* ............................
Tärkeää! Luettelon nimiriviä ja Cal'-riviä ei tulosteta CSV-tiedostoon. u CSV-tiedoston erottimen ja desimaalisymbolin määrittäminen 1. Kun Tilastoeditori on näkyvissä, napauta [Edit] - [CSV] - [CSV Format]. 2. Määritä esiin tulevassa valintaikkunassa haluamasi CSV Separator- ja CSV Decimal Symbol -asetukset. 3. Tallenna asetukset napauttamalla [OK].
u Tilastograafien asetusten määrittäminen 1. Napauta Tilastoeditori-ikkunassa [SetGraph] - [Setting…] tai napauta G. • Näkyviin tulee Set StatGraphs -valintaikkuna. Välilehdet 1–9 vastaavat määrityksiä StatGraph1–StatGraph9. • Kullakin välilehdellä on oma värinsä. Välilehdet [1] ja [6]: sininen; välilehdet [2] ja [7]: punainen; välilehdet [3] ja [8]: vihreä; välilehdet [4] ja [9]: magenta; välilehti [5]: musta. 2. Napauta sen StatGraph-määrityksen välilehteä, jonka asetuksia haluat muuttaa. 3.
Kynttilägraafi (MedBox) Tätä graafityyppiä kutsutaan toisinaan laatikko-janagraafiksi. Sillä voi tarkastella, miten suuri tietomäärä jakautuu ryhmiin tietyillä väleillä. Viivoja välillä minX–Q1 ja Q3–maxX kutsutaan janoiksi. Jos Set StatGraphs -valintaikkunassa on valittu [Show Outliers] -ruutu (sivu 135), poikkeamien neliösymbolit näytetään janojen sijasta silloin, kun tietoarvo on suhteellisen suuri tai pieni verrattuna muihin tietoarvoihin.
k Regressiograafit Muuttujaparien regressiograafit voi piirtää jäljempänä kohdassa Regressiotyypit annettujen mallikaavojen mukaan. Lineaarinen regressiograafi Neliöregressiograafi Logistinen regressiograafi Regressiotyypit: Lineaarinen regressio (LinearR) [Linear Reg] .......................................................
Logistinen regressio (LogisticR) [Logistic Reg].................................................................. y = c 1 + aⴢe–bⴢx Logistinen regressio soveltuu parhaiten tiedoille, joiden arvot jatkuvasti kasvavat ajan kuluessa, kunnes kyllästymispiste saavutetaan.
• Aina kun suoritat regressiolaskutoimituksen [Calc] - [Regression] -valikosta, [SetGraph]-valikon asetukseksi tulee automaattisesti [Previous Reg]. Se määrittää, että ClassPadin on muistettava edellisen suoritetun regressiolaskukomennon (edellä vaiheessa 2 valitun valikkokomennon) laskentatulos. Niin kauan kuin [Previous Reg] -valintaruutu on valittuna, uudet graafit piirretään edellisen regressiolaskutoimituksen tuloksen pohjalta.
7-3 Tilastollisten peruslaskutoimitusten suorittaminen Yhden muuttajan ja muuttujaparin tiedoista saadaan keskiarvo, keskihajonta ja muita tilastollisia arvoja. Muuttujaparin tiedoilla voi suorittaa myös regressiolaskutoimituksia. Kaikki nämä laskutoimitukset suoritetaan [Calc]-valikon komennoilla. Tilastollisten arvojen laskeminen Alla on opastettu, miten saat näyttöön luettelon erilaisista yhden muuttujan ja muuttujaparin tilastollisista arvoista. u Yhden muuttujan laskentatulosten näyttäminen 1.
Kun n on parillinen luku ja koko perusjoukon keskipistettä käytetään viitearvona, perusjoukon elementit jakautuvat kahteen ryhmään: alempaan puoliryhmään ja ylempään puoliryhmään. Q1:stä ja Q3:sta tulee sitten alla kuvatut arvot.
Alla on käytännön esimerkki. (Elementtien lukumäärä: 10) Tietoarvo Frekvenssi Kertymäfrekvenssi Kertymäfrekvenssin suhde 1 1 1 1/10 = 0,1 2 1 2 2/10 = 0,2 3 2 4 4/10 = 0,4 4 3 7 7/10 = 0,7 5 1 8 8/10 = 0,8 6 1 9 9/10 = 0,9 7 1 10 10/10 = 1,0 3 on arvo, jonka kertymäfrekvenssin suhde on suurempi tai yhtä suuri kuin 1/4 ja joka on lähinnä arvoa 1/4, joten Q1 = 3.
Regressiolaskutoimitusten suorittaminen Kohdassa Regressiograafin sijoittaminen pistegraafin päälle (sivu 138) on kerrottu, miten voit määrittää mallikaavan sekä määrittää muuttujaparin tietojen regressiokaavan ja tehdä siitä graafin. Valintaikkunassa, joka tulee näkyviin näitä toimintoja suoritettaessa, on regressiokaavassa tarvittavat kertoimet, vakiotermi ja muita arvoja.
u Jäännöslaskutoimituksen suorittaminen 1. Suorita vaiheet 1 ja 2 kohdassa Regressiolaskentatulosten näyttäminen (sivu 143). 2. Napauta näkyviin tulevassa valintaikkunassa [Copy Residual] -alanuolipainiketta ja valitse sitten [On] tai luettelo, johon haluat kopioida jäännösarvot. 3. Napauta [OK]. • Tämä sijoittaa jäännöstiedot residual-nimiseen järjestelmämuuttujaan (ja myös luetteloon, jos määrität luettelon vaiheessa 2).
2. Valitse Command-valikosta suoritettava komento. • Lisätietoja kunkin komennon laskemista asioista on kohdissa Testit (sivu 146), Luottamusvälit (sivu 148) ja Jakaumat (sivu 150). 3. Valitse List, jos haluat käyttää luettelotietoja laskutoimituksissa, tai Variable, jos haluat syöttää arvot suoraan ohjatussa toiminnossa. • Tietyt komennot edellyttävät tietyntyyppisiä tietoja (luetteloa, muuttujaa tai matriisia). Tällaisissa komennoissa et voi valita tietotyyppiä.
Testit Z-testi sisältää erilaisia keskihajontaan liittyviä testejä. Niiden avulla voidaan testata, edustaako otos koko perusjoukkoa, kun perusjoukon (kuten maan väestön) keskihajonta tunnetaan aiemman testin perusteella. t-testiä käytetään Z-testin sijasta silloin, kun perusjoukon keskihajonta on tuntematon. Voit myös suorittaa χ2testin, varianssianalyysin (ANOVA) ja muita testilaskutoimituksia. Alla on kuvattu ClassPadin komennot, joilla suoritetaan eri tilastolliset testilaskutoimitukset.
Lineaarisen regression t-testi .... [Test] - [Linear Reg t-Test] ..... = ( − 2)/(1 − = Y ( − o)( − p)/ Y( − o)2 2 ) = p − o n: otoskoko (nt3) Testaa muuttujaparin (x, y) lineaarisen suhteen. a ja b, jotka ovat regressiokaavan y = a + bx kertoimia, määritetään pienimmän neliösumman menetelmällä. p-arvo on otoksen regression kulmakertoimen todennäköisyys (b), mikäli nollahypoteesi on tosi, = 0. Lineaarisen regression t-testissä käytetään t-jakaumaa.
Kaksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA) .... [Test] - [Two-Way ANOVA] Testaa hypoteesia, jonka mukaan useiden perusjoukkojen keskiarvot ovat yhtä suuret. Tämä funktio tutkii kunkin muuttujan vaikutusta erikseen sekä muuttujien yhteisvaikutusta riippuvan muuttujan pohjalta. 0707 Alla olevan taulukon arvot ovat mittaustuloksia, jotka osoittavat, miten metallituotteen kestävyyteen vaikuttaa lämpökäsittelyajan (A) ja lämpötilan (B) muutokset. Kokeet suoritettiin kahdesti kussakin tilanteessa.
Lower, Upper = o Z α σ Yhden otoksen Z-väli .... [Interval] - [One-Sample Z Int] 2 n Laskee populaation keskiarvon luottamusvälin otoskeskiarvon ja perusjoukon tunnetun keskihajonnan pohjalta. 0708 Määritä alla olevat tiedot ja laske yhden otoksen Z-väli. list1: {299.4, 297.7, 301, 298.9, 300.2, 297} Perusjoukon keskihajonta: 3 Merkitsevyystaso: 5 % ( = luottamusväli: 95 %) Kahden otoksen Z-väli ....
Jakaumat Jakaumia on useita eri tyyppejä. Niistä tunnetuin on normaalijakauma, jolla on keskeinen asema tilastomatematiikassa. Normaalijakauma on symmetrinen jakauma, joka keskittyy keskiarvotietojen suurimman esiintymän kohdalle (suurin frekvenssi) siten, että frekvenssi pienenee, kun siirrytään kauemmas keskikohdasta. Myös Poisson-jakaumaa, geometristä jakaumaa ja muita jakaumia käytetään tutkittavasta tiedosta riippuen.
∞ Studentin t-jakauman käänteinen kertymä .... [Inv. Distribution] - [Inverse t CD] Laskee Studentin t-jakauman kertymätodennäköisyyden alarajan määritetyillä arvoilla. χ2-todennäköisyystiheys .... [Distribution] - [χ2 PD] f (x) = 1 df Γ 2 Laskee määritetyn arvon χ2-todennäköisyystiheyden. χ2-jakauman kertymä .... [Distribution] - [χ2 CD] p= 1 df Γ 2 Laskee χ -jakauman kertymätodennäköisyyden ala- ja ylärajan välillä.
Poisson-jakauman kertymä .... [Distribution] - [Poisson CD] Laskee Poisson-jakauman mukaisen kertymätodennäköisyyden onnistua määritetyllä kokeilukerralla tai ennen sitä. 0713 Laske Poisson-jakauman mukainen kertymätodennäköisyys alla olevilla tiedoilla ja tee tuloksesta graafi. Alaraja: 2 Yläraja: 3 Keskiarvo: 2,26 Poisson-jakauman käänteinen kertymä .... [Inv.
Syöte- ja tulostermit k Syötetermit C-Level: luottamustaso (0 s C-Level < 1) sx: otoskeskihajonta (0 < sx) Contrib: kunkin havaintomäärän osuuden määrittävän luettelon nimi sx1 / sx2: otoskeskihajonta {otos 1 / otos 2} (0 < sx1, 0 < sx2) df : vapausasteet Upper (jakauma): yläraja Expected: odotusfrekvenssin tallentamiseen tarkoitetun luettelon nimi x (yhden suhteen Z-testi): otosarvo*1 Freq, Freq(1), Freq(2): frekvenssi (1 tai luettelon nimi) x (Binomial PD): määritetty koe (kokonaisluku, 0 s x s n
k Tulostermit a: regression vakiotermi (y-akselin leikkauspiste) prob (Binomial CD, Poisson CD, Geometric CD, Hypergeometric CD): kertymätodennäköisyys A df : tekijän A vapausasteet * 5 prob (Normal PD, Student’s t PD, χ2 PD, F PD): A F: tekijän A F-arvo todennäköisyystiheys A MS: tekijän A keskineliö*6 prob (Normal CD, Student’s t CD, χ2 CD, F CD): A p: tekijän A p-arvo jakauman todennäköisyys A SS: tekijän A neliösumma* 7 prob (testi): p-arvo AB df * : tekijä A × tekijä B:n vapausasteet * 8
Luku 8: Geometria-sovellus Geometria-sovelluksella voit piirtää ja analysoida geometrisiä kuvioita. Voit esimerkiksi piirtää viivan ympyrän ja sitten viivan, joka on ympyrän tietyn pisteen tangentti. Geometria-sovelluksessa on myös animaatio-ominaisuus, joka näyttää, miten kuvio muuttuu määritettyjen ehtojen mukaan. Kun käynnistät Geometria-sovelluksen, näkyviin tulee suuri valkoinen Geometria-ikkuna. Tässä ikkunassa voit piirtää haluamasi kuviot.
• Erityisten kuvioiden, kuten kolmioiden ja suorakulmioiden, piirtämisessä tarvittavan alavalikon näyttäminen (sivu 161) ................................. Draw - Special Polygon • Funktioiden piirtämisen alavalikon näyttäminen (sivu 159).................................................... Draw - Function • Näytettyyn kuvioon liittyvän arvon tai tekstin lisääminen näyttöön (sivut 160–161) ................................
u Janan piirtäminen 1. Napauta [Draw] - [Basic Object] - [Line Segment] tai napauta y. 2. Napauta sitä näytön kohtaa, josta haluat janan alkavan (ClassPad piirtää pisteen), ja sitten janan loppukohtaa. u Pisteen merkitseminen viivalle 1. Napauta [Draw] - [Basic Object] - [Point] tai napauta [. 2. Vedä kynää viivan kohtaan, johon haluat merkitä pisteen, ja nosta sitten kynä näytöltä. u Suoran piirtäminen 1. Napauta [Draw] - [Basic Object] - [Infinite Line] tai napauta w. 2.
u Ellipsin piirtäminen 1. Napauta [Draw] - [Basic Object] - [Ellipse] - [Axes] tai napauta I. 2. Napauta kohtaa, jonka haluat määrittää keskipisteeksi. 3. Napauta kohtaa (tai siirry siihen vetämällä), jonka haluat määrittää pikkuakseliksi (lähimpänä keskipistettä). 4. Napauta kohtaa (tai siirry siihen vetämällä), jonka haluat määrittää isoakseliksi (kauimpana keskipisteestä). (TAI) 1. Napauta [Draw] - [Basic Object] - [Ellipse] - [Foci] tai napauta z. 2.
u Funktion piirtäminen 1. Napauta [Draw] - [Function] - [ f (x)]. • Voit myös napauttaa työkalurivillä {. Valitse sitten näkyviin tulevan Functionvalintaikkunan Type-ruudussa f (x). 2. Syötä funktio Function-valintaikkunassa ja piirrä funktio napauttamalla [OK]. u Polaarisen yhtälön graafin piirtäminen* 1. Napauta [Draw] - [Function] - [Polar]. • Voit myös napauttaa työkalurivillä {. Valitse sitten näkyviin tulevan Functionvalintaikkunan Type-ruudusta Polar. 2.
Tekstimerkkijonojen lisääminen näyttöön Voit lisätä näyttöön tekstimerkkijonoja, kun käytät Geometria-sovelluksen ikkunaa. Tämä tapahtuu napauttamalla [Draw]-valikossa [Text]. Syötä näkyviin tulevassa valintaikkunassa haluamasi teksti ja napauta sitten [OK]. Kulman asteluvun liittäminen kuvioon Kuvion kahden sivun muodostaman kulman asteluvun voi liittää kuvioon tässä näytetyllä tavalla. Tämä tapahtuu napauttamalla [Draw]-valikossa [Attached Angle].
Näytettävä mittaluku: Valinta: Valitun pisteen koordinaatit Mikä tahansa yksittäinen piste (monikulmion kärki mukaan lukien) Viivan tai vektorin suunta Yksittäinen viiva (jana, suora, säde, vektori tai monikulmion sivu) Valitun käyrän yhtälö Mikä tahansa viiva tai käyrä Kahden pisteen välinen etäisyys tai osa viivasta Mitkä tahansa kaksi pistettä, jana tai monikulmion sivu Ympyrän tai kaaren säde Ympyrän tai kaaren säde Viivan tai vektorin kulmakerroin Yksittäinen viiva (jana, suora, säde, vekt
u Kolmion piirtäminen 1. Napauta [Draw], [Special Polygon] ja sitten [Triangle]. 2. Aseta kynä näytölle ja piirrä vinottain mihin tahansa suuntaan. • Näkyviin tulee piirrettävän kolmion koon osoittava rajattu alue. ClassPad piirtää kolmion, kun irrotat kynän näytöltä. • Vaiheen 2 sijasta voit yksinkertaisesti napauttaa näyttöä. Tämä piirtää automaattisesti valitsemasi teräväkulmaisen kolmion. 0803 Piirrä säännöllinen monikulmio.
u Suoran määritetyssä kohdassa lävistävän normaalin luominen 1. Piirrä suora ja piirrä sitten sille piste, jonka kautta haluat normaalin kulkevan. 2. Valitse viiva ja piste. 3. Napauta [Draw], [Construct] ja sitten [Perpendicular]. Tämä piirtää valitsemasi pisteen kautta viivan, joka on kohtisuorassa pisteen sisältävään viivaan nähden. u Keskipisteen luominen 1. Piirrä jana ja valitse se. 2. Napauta [Draw], [Construct] ja sitten [Midpoint]. Tämä lisää janaan keskikohdan.
u Määritetyn pisteen kautta kulkevan tangentin luominen käyrälle 1. Piirrä käyrä, kuten ellipsi. 2. Napauta [Draw], [Construct] ja sitten [Tangent to Curve]. • K korostuu työkalurivillä. 3. Napauta tangenttikohtaa käyrällä. Tämä piirtää tangentin. u Janan peilikuvan luominen suhteessa määritettyyn symmetriaviivaan 1. Piirrä jana ja symmetriaviiva sekä valitse jana. 2. Napauta [Draw], [Construct] ja sitten [Reflection]. • S korostuu työkalurivillä. 3. Napauta symmetriaviivaa.
u Janan kiertäminen 1. Piirrä jana ja valitse se. 2. Napauta [Draw], [Construct] ja sitten [Rotation]. • F korostuu työkalurivillä. 3. Valitse kiertopiste napauttamalla kerran näyttöä. • Näkyviin tulee Rotation-valintaikkuna. 4. Määritä kierron asteluku ja napauta sitten [OK]. u Janan koon muuttaminen kohti määritettyä keskipistettä 1. Piirrä jana ja valitse se. 2. Napauta [Draw], [Construct] ja sitten [Dilation]. • 2 korostuu työkalurivillä. 3. Napauta koonmuutoksen keskipistettä.
9. Napauta [OK]. Tämä suorittaa yhdensuuntaisen siirron ja piirtää kolmion A’’B’’C’’. Vinkki: Edellä olevassa esimerkissä suoritettiin muunnos ja yhdensuuntainen siirto erikseen. Kumpikin toiminto voidaan kuitenkin suorittaa myös samanaikaisesti. Tämä tapahtuu syöttämällä sekä matriisi [[1, 0], [0, −1]] että vektori [1, 1] vaiheessa 4 ja napauttamalla sitten [OK]. Tämä tuottaa tuloksen, joka näkyy vaiheessa 9.
Kuvioiden siirtäminen ja kopioiminen u Kuvion siirtäminen 1. Piirrä kuvio ja valitse se. 2. Siirrä kuvio vetämällä haluamaasi kohtaan. • Kuviota vedettäessä sen ympärille tulee rajain. 3. Irrota kynä näytöltä. u Kuvion kopioiminen 1. Piirrä kuvio ja valitse se. 2. Napauta [Edit] - [Copy] ja sitten [Edit] - [Paste]. 3. Vedä liitetty kuvio haluamaasi kohtaan. Kommentin kiinnittäminen Geometria-ikkunaan Voit kiinnittää kommentin Geometria-ikkunaan Pin-toiminnolla.
Näytetyn objektin värin ja viivatyypin määrittäminen Alla neuvotaan, miten voit määrittää kuvion ääriviivan värin ja paksuuden, kuvion täyttövärin sekä tekstin, selosteiden ja muiden ei-kuvioiden värin. u Objektin värin ja viivatyypin määrittäminen 1. Valitse objekti, jonka värin ja/tai viivatyypin haluat valita, toimimalla Kuvioiden valitseminen ja valintojen poistaminen (sivu 166) -kohdan ohjeiden mukaan. 2. Napauta [Edit] ja sitten [Style], niin näkyviin tulee oikealla puolella näkyvä valintaikkuna.
8-3 Mittausruudun käyttäminen Saat näkyviin mittausruudun, kun napautat työkalurivin oikeassa reunassa olevaa u-painiketta. Saat näkyviin normaalin työkalurivin, kun napautat t. Normaali työkalurivi Mittausruutu Mittausruudussa voit tarkastella kuvion mittalukuja, määrittää kuvion mittaluvun, korjata kuvion mittalukua tai nimetä kuvion. Kuvion mittalukujen tarkasteleminen Mittausruudussa näkyvät tiedot riippuvat näytössä valittuna olevasta kuviosta.
Kuvakkeen nimi Näkyviin tuleva kuvake: Kuvakkeen napauttamisella esiin saatavat tiedot: Suppeneminen Kaksi janaa Janojen samanpituisuus Kyllä Insidenssi Piste ja viiva, kaari, ympyrä tai vektori Pisteen sijainti viivalla/käyrällä Kyllä Piste käyrällä Piste ja funktio, käyrä tai ellipsi F Kierron asteluku Kaksi [Rotation]-toiminnon luomaa pistettä Kierron asteluku *1 2 Koonmuutos Kaksi pistettä (kuten piste A ja piste A’) [Dilation]-toiminnon luomassa kuviossa Koonmuutos *1 u Tekstiku
3. Syötä 90 mittausruutuun ja paina E. • Tämä määrittää ja rajoittaa kulman B mittaluvuksi 90 astetta. Korostettu valintaruutu osoittaa, että mittaluku on rajoitettu (kiinnitetty). * Tässä esimerkissä Geometriamuoto-valintaikkunan (sivu 39) [Measure Angle] -asetus on Degree. Vinkki: Voit peruuttaa edellä kuvatun mittaluvun rajoituksen napauttamalla mittausruudun oikealla puolella olevaa valintaruutua, jolloin se ei enää ole korostettu.
u Liukusäätimen mittauksen minimiarvon, maksimiarvon ja askelarvon määrittäminen 1. Tuo liukusäädin esiin noudattamalla kohdan Liukusäätimen näyttäminen ohjeita. 2. Napauta liukusäätimen näyttöruudun vasenta yläkulmaa. 3. Napauta esiin tulevassa valikossa [Settings]. 4. Napauta esiin tulevassa Slider Settings -valintaikkunassa sen mittauksen välilehteä, jota haluat muuttaa. • Valintaikkunassa on neljä välilehteä: [Angle], [SuppAngl] (suplementtikulma), [Length] ja [Radius].
Otsikon muuttaminen tai nimen lisääminen elementille Voit muuttaa pisteen nimeä tai lisätä nimen kullekin elementille, kuten seuraavassa esimerkissä kuvataan. u Ympyrän keskipisteen B nimen muuttaminen ”keskukseksi” 1. Piirrä ympyrä ja valitse sen keskipiste. 2. Napauta mittausruudussa kuvakepaletin oikealla puolella olevaa alanuolta ja sitten u. • Mittausruudussa näkyy pisteen nykyinen nimi. Näytetty nimi on korostettu, joten sitä voi muokata. 3. Syötä uusi nimi (Keskus) mittausruutuun. 4.
u Animaation lisääminen ja suorittaminen 1. Piirrä piste ja kuvio (tässä piirretään suunnikas). Voit myös piirtää ympyrän, kaaren, ellipsin, janan tai funktion kuvion sijasta. 2. Valitse piste ja suunnikkaan sivu. 3. Napauta [Edit], [Animate] ja sitten [Add Animation]. • Vaiheessa 2 valittu piste siirtyy pitkin suunnikkaan sivua. 4. Napauta [Edit], [Animate] ja sitten [Go (once)], [Go (repeat)] tai [Go (to and fro)]. Piste A siirtyy pitkin sivua CD. 5.
u Animaation muokkaaminen Huomautus: Alla olevat vaiheet ovat jatkoa Pisteuran jäljittäminen -kohdan ohjeille. 1. Kun muokattava animaatio on näytössä, napauta [Edit], [Animate] ja sitten [Edit Animations]. • Esiin tulee alhaalla näkyvä animaation muokkausikkuna. Ylemmässä ikkunassa on animaatio, joka juuri tehtiin Pisteuran jäljittäminen -kohdassa. 2. Muokkaa animaatiota alla annettujen ohjeiden mukaisesti. Steps: Tämä asetus määrittää, miten monta askelta piste A ottaa siirtyessään pitkin sivua CD.
4. Lisätään seuraavaksi taulukkoon sarake, josta näkyy kolmion ABE pinta-ala kussakin vaiheessa. Suorita alla mainitut toimet. (1) Piirrä jana, joka yhdistää pisteen A kärkeen E. (2) Valitse jana AB, jana AE ja sivu BE. (3) Napauta mittausruudun vieressä #. Tämä lisää sarakkeen, josta näkyy kolmion ABE pinta-ala kussakin vaiheessa. (Kuten näkyy, kolmion ABE pinta-ala ei muutu pisteen A siirtyessä.
Luku 9: Numeronratkaisu-sovellus Numeronratkaisu-sovelluksella voit selvittää yhtälön minkä tahansa muuttujan arvon yhtälöä muuntamatta tai sieventämättä. Kun käynnistät Numeronratkaisu-sovelluksen, näkyviin tulee Numeronratkaisu-ikkuna. Oikealla puolella olevassa näytössä on esimerkki ikkunasta, johon on syötetty esimerkkiyhtälö. 1 1 Yhtälön syöttöalue. Kun syötät muuttujia sisältävän yhtälön ja painat E, näkyviin tulee 2 ja 3. 2 2 Yhtälön muuttujat.
u Yhtälön ratkaisuohje 1. Syötä yhtälö Numeronratkaisu-ikkunaan. • Tässä syötetään yhtälö y = x2 − 2, joka ratkaistaan x:n suhteen, kun y = 0 ja y = 2. 2. Paina E. 3. Syötä muuttujan y arvoksi 2 (merkinnän y= oikealle puolelle). 4. Koska yhtälö ratkaistaan x:n suhteen, valitse muuttujan x vasemmalla puolella oleva valintapainike (muuttujan kohdalla oleva painike muuttuu tällaiseksi: ). 5. Napauta 1. • Näkyviin tule Result-valintaikkuna, jossa on laskentatulos. Sulje valintaikkuna napauttamalla [OK]. 6.
Luku 10: eActivity-sovellus eActivity-sovelluksessa voi syöttää ja muokata tekstiä, matemaattisia lausekkeita ja ClassPad-sovellustietoja sekä tallentaa syötetyt tiedot eActivity-nimiseen tiedostoon. Normaalisti eActivity-tiedostossa voi olla tekstiä sekä sovellustietoja, jotka on upotettu tiedostoon rivinä tai osana. Rivi voi olla tekstirivi (Text Row), laskurivi (Calculation Row) tai geometrialinkki (Geometry Link). Osa voi olla sovellustieto-osa (Pääsovellus, Käyrä & taulukko, Geometria jne.).
2. Lisää eActivity-ikkunaan teksti, lausekkeet, sovellustiedot ja muut eActivity-tiedostoon sisällytettävät tiedot. Lisätietoja on alla kohdassa Tietojen lisääminen eActivity-tiedostoon. 3. Kun eActivity-tiedot ovat halutussa muodossa, napauta [File] ja sitten [Save]. 4. Kirjoita näkyviin tulevassa valintaikkunassa tiedoston nimi ja tallenna eActivity-tiedosto napauttamalla [Save].
u Laskurivin lisääminen 1. Varmista eActivity-ikkunan työkalurivillä, että < on näkyvissä. Jos näin ei ole, napauta u, jolloin siitä tulee <. • < ilmaisee, että valittuna on laskutoimituksen syöttötila. • Jos kohdistin on rivillä, jolla on jo syöttötietoja, sijoita kohdistin rivin loppuun, napauta [Insert] ja sitten [Calculation Row]. Tämä lisää laskurivin seuraavalle riville. 2. Syötä haluamasi matemaattinen lauseke näyttönäppäimistöllä tai vakionäppäimistöllä. 3.
Sovellustieto-osien luettelo Tai napauta tätä painiketta: Lisättävien sovellustietojen tyyppi: Valitse tämä [Insert]-valikon komento: Graafi-ikkunan tiedot (Käyrä & taulukko) Strip(1) - Graph $ Graafieditori-ikkunan tiedot (Käyrä & taulukko) Strip(1) - Graph Editor ! 3D-graafi-ikkunan tiedot Strip(1) - 3D Graph 7 3D-graafieditori-ikkunan tiedot Strip(1) - 3D Graph Editor Z Geometria-ikkunan tiedot Strip(1) - Geometry 3 Taulukko-ikkunan tiedot Strip(1) - Spreadsheet Q Tilastograafi-ikkun
Geometrialinkkirivin lisääminen eActivity-tiedostossa olevan geometrialinkkirivin matemaattinen lauseke muodostaa dynaamisen linkin Geometria-ikkunan kuvioihin. Jos vedät viivan tai kuvion Geometria-ikkunasta eActivity-tiedoston geometrialinkkiriville, viiva tai kuvio muuttuu vastaavaksi matemaattiseksi lausekkeeksi. Vastaavasti, jos vedät lausekkeen geometrialinkkiriviltä Geometriaikkunaan, lauseke muuttuu graafiseksi muodoksi (viivaksi, käyräksi, ympyräksi tms.).
• Yllä oleva esimerkki osoittaa, miten tasakylkinen kolmio ABC (CA = BC) muuttuu, kun geometrialinkkirivin yhtälö y = 2x + 1.581 muuttuu yhtälöksi y = x + 2. Vinkki • Kun painat E geometrialinkin tietojen muuttamisen jälkeen, vastaava kuvio päivittyy Geometria-ikkunassa. • Kun muutat kuviota Geometria-ikkunassa, eActivity-tiedoston linkitetyt tiedot muuttuvat vastaavasti.
Luku 11: Taloudellinen-sovellus Taloudellinen-sovelluksella voi suorittaa erilaisia talouslaskutoimituksia. Tärkeää! Talouslaskutoimitusten säännöt voivat vaihdella maan, maantieteellisen alueen tai rahoituslaitoksen mukaan. Käyttäjän omalla vastuulla on selvittää, vastaavatko tällä laskimella saadut laskentatulokset sovellettavia talouslaskutoimitusten sääntöjä.
5. Napauta [Calc(1)] ja sitten uudelleen [Simple Interest]. • Laskutoimitukseen tulee uusi sivu (sivu 2). Uusi sivu perii edelliselle sivulle syötetyt arvot (alkuasetuksissa). 6. Muuta I %-arvoksi 3, napauta [SI] ja sitten [SFV]. • SI- ja SFV-arvot päivitetään uuden I %-arvon mukaisesti. Vinkki • Jos kohdistin on syöttö-/laskentaruudussa, tilarivin vasemmassa reunassa näkyy sana Solve.
Taloudellinen-sovelluksen asetusten määrittäminen Useimmat talouslaskutoimitukset edellyttävät, että määrität tietyt yleisparametrit, jotka vaikuttavat saataviin tuloksiin. Sinun on esimerkiksi määritettävä, onko käytössä 360- vai 365-päiväinen vuosi, suoritetaanko maksut jakson alussa vai lopussa jne. Alla on kuvattu Taloudellinen-sovelluksen edellyttämiä asetuksia. Oletusasetukset Oletusasetukset määritetään Taloudellinen muoto -valintaikkunassa.
11-2 Talouslaskutoimitusten suorittaminen Alla olevassa taulukossa olevat laskutoimitukset voi suorittaa Taloudellinen-sovelluksella. Laskuesimerkkejä on tämän käyttöoppaan jaksoissa tai erillisessä Esimerkit-vihkosessa, johon viitataan Esimerkki-sarakkeessa.
Koronkorko u Lasketaan PV, PMT, FV, n I% 0 – α × PMT – β × FV PV = PV = – (PMT × n + FV ) PMT = – – PV – FV PMT = FV = I% 0 γ – PV – FV = – (PMT × n + PV ) PMT n=– log n= { (1 + iS ) × PMT – FV × i (1 + iS ) × PMT + PV × i PV + FV n } PV + FV PMT log (1 + i) 1–β i α = (1 + i × S) × Kun Odd Period = Off = <= (1 + i) Kun Odd Period = CI –n Kun Odd Period = SI (1 + i) (1 + i) 1 –Intg (n) Frac (n) 1 + i × Frac (n) Kun Payment Date = End Kun Payment Date = Begin 0 1
Tässä kaavassa NPV = 0 ja IRR-arvo on yhtä kuin i × 100. On kuitenkin huomattava, että ClassPadin automaattisesti suorittamissa laskutoimituksissa tulee ajan mittaan pieniä arvoja, joten NPV:n arvoksi ei todellisuudessa koskaan tule nollaa. IRR tulee sitä tarkemmaksi, mitä lähemmäksi nollaa NPV tulee. 0 .................................. (CF0 t 0) PBP = { NPVn = Σ k n– n NPVn ...
Kulut, myyntihinta, voittomarginaali (CST) CST = SEL 1 – MRG 100 SEL = CST MRG 1– 100 MRG(%) = 1 – CST SEL × 100 Poistot u Tasapoistomenetelmä (SL) SL1 = (PV – FV ) YR1 × n 12 SLj = (PV – FV ) n SLn+1 = (PV – FV ) 12 – YR1 × n 12 (YR1 12) u Kiinteän prosenttiosuuden menetelmä (FP) YR1 I% FP1 = PV × 100 × 12 FPj = (RDVj–1 + FV ) × RDV1 = PV – FV – FP1 RDVj = RDVj–1 – FPj I% 100 FPn+1 = RDVn (YR1 12) RDVn+1 = 0 (YR1 12) u Summausmenetelmä (SYD) Z= n (n + 1) 2 SYD1 = n' = n – YR1 12 n
u PRC, kun Bond Interval = Date Kun lunastusta edeltäviä kuponkijaksoja on yksi tai vähemmän: RDV + CPN/M PRC = − + A/D × CPN/M 1 + (B/D × (YLD /100)/M) Kun lunastusta edeltäviä kuponkijaksoja on enemmän kuin yksi: RDV PRC = − N –Σ (N–1+B/D ) k=1 (1 + (YLD/100)/M) INT = [A/D × CPN/M ( ) CPN/ M (k–1+B/D ) (1 + (YLD /100)/ M) + A / D × CPN / M CST = PRC × INT u PRC, kun Bond Interval = Term PRC = − RDV n n (1 + (YLD/100)/M) –Σ k=1 ( CPN/M k (1 + (YLD/100)/M) ) CST = PRC INT = 0 u YL
11-4 Talouslaskufunktiot ClassPadin matemaattisilla funktioilla voi suorittaa joitakin Taloudellinen-sovelluksen laskutoimituksia. ClassPadin matemaattiset funktiot voi valita Pääsovelluksen tai eActivity-sovelluksen [Action]-valikon [Financial]-alavalikosta. Alla olevassa taulukossa on luettelo matemaattisista funktioista, joilla suoritetaan talouslaskutoimituksia. Lisätietoja syntakseissa esiintyvistä argumenteista ja funktioiden palauttamista arvoista on kohdassa 11-5 Syöttö- ja tulostuskenttien nimet.
11-5 Syöttö- ja tulostuskenttien nimet Alla olevassa luettelossa on Taloudellinen-sovelluksen sivuilla näytettyjen syöttö- ja tulostuskenttien nimet. ClassPadilla suoritettavissa laskutoimituksissa saa apua myös [Help]-välilehdestä.
Luku 12: Ohjelmasovellus Ohjelmasovelluksesta on hyötyä, jos sama laskutoimitus on suoritettava useita kertoja. Voit luoda ohjelmia, jotka automatisoivat graafien piirtämistä ja muita toimintoja. Ohjelmasovelluksessa on Ohjelmaeditori, jolla ohjelmia syötetään ja muokataan, ja Ohjelmalaturi, jolla ohjelmia ladataan ja suoritetaan. • Näkyviin tulee Ohjelmalaturi-ikkuna, kun käynnistät Ohjelmasovelluksen.
• Komennon syöttäminen (katso 12-4 Ohjelmakomennot) ........................................................... Ctrl, I/O, Misc Ohjelmalaturi-ikkunan ja Ohjelmaeditori-ikkunan yhteiset komennot • Ohjelman tulos -ikkunan näyttäminen .................................................. O - Window - Program Output tai _ • Tekstitiedoston sisältö -ikkunan näyttäminen ............................................. O - Window - Text File Contents • Pääsovelluksen työalueikkunan näyttäminen .........................
5. Kun ohjelma on halutussa tilassa, tallenna se napauttamalla { tai [Edit], [Save File] ja sitten [Save]. • Ohjelman suorittamisesta on lisätietoja kohdassa Ohjelman suorittaminen sivulla 198. • Jos näkyviin tulee sanoma, kun yrität tallentaa ohjelman, tee tarvittavat korjaukset ja yritä uudelleen. Lisätietoja korjausten tekemisestä ohjelmaan on kohdassa 12-2 Ohjelman virheiden korjaaminen. Vinkki • Edellä vaiheessa 2 syötettävään tiedoston nimeen pätee samat säännöt kuin kansioiden ja muuttujien nimiin.
Kun ohjelman suoritus palaa pääohjelmaan, se jatkaa sen komennon jälkeen tulevasta kohdasta, josta alirutiiniin siirryttiin. Esimerkki 1: Pääohjelma: Alirutiini: Sub1 Siirtyy Sub1-alirutiiniohjelmaan Esimerkki 2: Pääohjelma: Alirutiini: Sub2 Sijoittaa pääohjelman muuttujien A ja B arvot Sub2-alirutiinin parametrimuuttujiin (D ja E) ja siirtyy sitten Sub2-alirutiiniin. Merkkijonojen käyttäminen ohjelmassa Merkkijono on joukko lainausmerkkien sisällä olevia merkkejä.
3. Syötä sivun pituudeksi 7 ja napauta [OK]. • Näytön alaosaan tulee Ohjelman tulos -ikkuna, jossa näkyy ohjelman suorituksen tulos. • Napauta ohjelman suorituksen päätyttyä näkyviin tulevassa Done-valintaikkunassa [OK]. 4. Napauta Ohjelmalaturi-ikkunaa ja toista vaiheet 2 ja 3 sivuille, joiden pituudet ovat 10 ja 15.
Vinkki: Huomaa, että edellä mainittu toimintatapa ei ole mahdollinen, jos käyttäjän määrittämä funktio (sivu 202) on avattuna. Tekstitiedostojen käyttäminen • Kun tekstitiedosto suoritetaan Ohjelmalaturi-ikkunassa, tiedoston sisältö tulee näkyviin Tekstitiedoston sisältö -ikkunassa. • Jos tekstitiedoston nimi, jonka perässä on merkit (), sijoitetaan ohjelman sisälle, tekstitiedoston sisältö näkyy Tekstitiedoston sisältö -ikkunassa, kun ohjelman suorituksessa edetään nimen kohdalle.
12-2 Ohjelman virheiden korjaaminen Jos ohjelma ei toimi ohjelman tekijän suunnittelemalla tavalla, siinä on virhe. Havaitut virheet voidaan korjata. Seuraavat oireet voivat osoittaa, että ohjelmassa on virhe, joka on korjattava.
12-3 Käyttäjän määrittämät funktiot ClassPadilla voi määrittää laskutoimituksia käyttäjän määrittämiksi funktioiksi, joita voi sitten käyttää numeerisissa lausekkeissa oletusfunktioiden tapaan. Käyttäjän määrittämiä funktioita voi myös kutsua muista sovelluksista. Huomautus • Käyttäjän määrittämät funktiot tallennetaan ClassPadin muistiin FUNC (function) -tyyppisinä muuttujina. Nimeämis-, tallennus- ja kansiosäännöt ovat samat kuin käyttäjän muuttujilla.
4. Napauta [OK]. • ClassPad suorittaa antamiesi tietojen mukaisen Define-komennon, joka tallentaa käyttäjän määrittämän funktion f2. Vinkki: Lisätietoja Define-komennon syntaksista on Komentoluettelo-jakson kohdassa Define (sivu 207). Käyttäjän määrittämän funktion suorittaminen Esimerkki: Suorita Pääsovelluksessa käyttäjän määrittämät funktiot f4 ja f2, jotka luotiin kohdassa Uuden käyttäjän määrittämän funktion luominen.
12-4 Ohjelmakomennot Hakemiston käyttäminen • Tässä hakemistossa ClassPadin komennot ovat aakkosjärjestyksessä. Komennot, joissa ei ole aakkosia (kuten ⇒ ja #) ovat luettelon alussa. • Kunkin komennon nimen oikealla puolella on Ohjelmaeditori-ikkunan valikkopolku, jolla komento syötetään. Esimerkiksi Break-komento syötetään napauttamalla [Ctrl], [Control] ja [Break].
Komentoluettelo Symbolit (rivinvaihto) k Toiminta: Suorittaa rivinvaihdon. Kuvaus: Syötä rivinvaihto painamalla Ohjelmaeditorissa E-näppäintä. • Rivinvaihtoa voi käyttää käyttäjän ohjelmassa. Sitä ei voi käyttää Pääsovelluksessa suoritetussa manuaalisessa laskutoimituksessa. : (monilauseinen komento) Ctrl Toiminta: Tällä komennolla voi linkittää lauseiden sarjan monilauseiseksi (yhdellä rivillä). Kuvaus: Monilauseista komentoa voi käyttää käyttäjän ohjelmassa.
BinomialCD k Syntaksi: BinomialCD Lower-arvo, Upper-arvo, Numtrial-arvo, pos-arvo Toiminta: Katso Binomijakauman kertymä (sivu 151). Circle I/O - Sketch Syntaksi: Circle , , säde[,] Toiminta: Piirtää ympyrän. Break Ctrl - Control Syntaksi: Break Toiminta: Tämä komento keskeyttää silmukan suorituksen ja siirtää suorituksen silmukkaprosessia seuraavaan komentoon.
ColorBlack, ColorBlue, ColorRed, ColorMagenta, ColorGreen, ColorCyan, ColorYellow I/O - Color Toiminta: Käytetään tiettyjen komentojen argumentteina värejä määritettäessä.
DispStat I/O - Display Syntaksi: DispStat Toiminta: Näyttää edelliset tilastolaskentatulokset. DispText I/O - Display Syntaksi: DispText Toiminta: Tämä komento näyttää Ohjelman tulos -ikkunan. Kuvaus: Tällä komennolla voi palata Ohjelman tulos -ikkunaan Graafi-ikkunasta, Taulukko-ikkunasta tai muusta ikkunasta. Esimerkki: Tuo Ohjelman tulos -ikkuna uudelleen näkyviin sen jälkeen, kun graafitoiminto tai jokin muut toiminto on tyhjentänyt sen.
DrawSeqEtrCon, DrawSeqEtrPlt I/O - Draw Syntaksi: DrawSeqEtrCon DrawSeqEtrPlt Toiminta: Tekee graafin rekursiolausekkeesta, jonka pystyakseli on Σan (Σbn tai Σcn) ja jonka vaakaakseli on n. Graafin tekemiseen käytetään luotua numerotaulukkoa kyseisen komennon ehtojen mukaisesti. Kuvaus: DrawSeqEtrCon piirtää viivatyyppisen graafin, ja DrawSeqEtrPlt piirtää pistetyyppisen graafin.
GetKey I/O - Input Syntaksi: GetKey Toiminta: Tämä komento sijoittaa viimeksi painetun näppäimen koodinumeron määritettyyn muuttujaan. Kuvaus: • Tämä komento sijoittaa viimeksi painetun näppäimen koodinumeron määritettyyn muuttujaan. Alla on luettelo käytettävissä olevista koodinumeroista.
HypergeoCD k Syntaksi: HypergeoCD Lower-arvo, Upper-arvo, n-arvo, M-arvo, N-arvo Toiminta: Katso Hypergeometrisen jakauman kertymä (sivu 152). HypergeoPD k Syntaksi: HypergeoPD x-arvo, n-arvo, M-arvo, N-arvo Toiminta: Katso Hypergeometrisen jakauman mukainen todennäköisyys (sivu 152). I If~Then~ElseIf~Else~IfEnd Ctrl - If Syntaksi 1: If : Then : [] ... : IfEnd Toiminta 1: • Jos lauseke on tosi, ClassPad suorittaa Thenlohkossa olevan lauseen.
InputFunc I/O - Input Syntaksi: InputFunc ([,…]) [,""[,""]] Toiminta: Kun ohjelman suoritus saavuttaa InputFunc-komennon, käyttäjää pyydetään syöttämään käyttäjän määrittämän funktion sisältö. Esimerkki: InputFunc v(v0, t), "Määritä funktio v0(m/s), t(sec)", "määritä funktio" Kuvaus: Katso Input.
Local Misc - Variable Syntaksi: Local , ... [,] Toiminta: Määrittää paikallisen muuttujan. Kuvaus: Alla on kuvattu paikallisten muuttujien käytöstä aiheutuvia etuja. • Koska paikalliset muuttujat poistetaan automaattisesti, muistia ei kulu tarpeettomasti, kun tietoja halutaan tallentaa tilapäisesti.
MultiSortA k Syntaksi 1: MultiSortA Syntaksi 2: MultiSortA , , , ... Toiminta: Lajittelee tilastollisen luettelon nousevaan järjestykseen. Kuvaus: • Syntaksi 1 suorittaa yksinkertaisen luettelon lajittelun. • Syntaksi 2 lajittelee useita perusluettelon sisältämiä luetteloita. Alisteisia luetteloita voi määrittää enintään viisi.
OneSampleZInt k Syntaksi 1: OneSampleZInt C-Level-arvo, -arvo, List[, {Freq ; 1}] Syntaksi 2: OneSampleZInt C-Level-arvo, -arvo, o-arvo, n-arvo Toiminta: Katso Yhden otoksen Z-väli (sivu 149). OneSampleZTest k Syntaksi 1: OneSampleZTest " -ehto", 0-arvo, -arvo, List[, {Freq ; 1}] Syntaksi 2: OneSampleZTest " -ehto", 0-arvo, -arvo, o-arvo, n-arvo Toiminta: Katso Yhden otoksen Z-testi (sivu 146).
PmtEnd Syntaksi: PmtEnd Toiminta: Määrittää maksukauden lopun talouslaskutoimitusta varten. k PoissonCD k Syntaksi: PoissonCD Lower-arvo, Upper-arvo, )-arvo Toiminta: Katso Poisson-jakauman kertymä (sivu 152). PoissonPD k Syntaksi: PoissonPD x-arvo, )-arvo Toiminta: Katso Poisson-jakauman mukainen todennäköisyys (sivu 151). PowerReg (PowerR) Misc - Statistics(1) - Regression Syntaksi: PowerReg xList, yList[,[FreqList (tai 1)] [,[] [,{On ; Off}]]] Toiminta: Suorittaa y = a·xb -regression.
R Vinkki RclGMem Misc - Graph&Table(2) Syntaksi: RclGMem䡺{ ; } Toiminta: Kutsuu GMem-tietoja (graafilauseketta ja siihen liittyvä tietoja), jotka on aiemmin tallennettu määritetyllä nimellä. Kuvaus: Kansiopolun voi määrittää vain yhdellä tasolla. • Return-komennon voi suorittaa If-, For-, Do-, While- tai Switch-prosessin aikana.
SeqType Misc - Sequence Syntaksi: SeqType {"n" ; "an+1a0" ; "an+1a1" ; "an+2a0" ; "an+2a1"} Toiminta: Määrittää rekursiotyypin. Kuvaus: Jos määrität argumentiksi n, [Explicit] aktivoituu. Jos määrität jonkin muun argumentin, [Recursive] aktivoituu. SetAxes Misc - Setup(2) Syntaksi: SetAxes {On ; Off ; Number} Toiminta: Määrittää akselin näyttötilaksi vain Graafiikkunan akselien näytön (On), akselien ja asteikon piilottamisen (Off) tai akselien ja asteikon näytön (Number).
SetLeadCursor Misc - Setup(3) Syntaksi: SetLeadCursor {On ; Off} Toiminta: Näyttää edessä olevan kohdistimen graafia piirrettäessä tai poistaa sen näkyvistä. SetStandard Misc - Setup(1) Syntaksi: SetStandard Toiminta: Määrittää Standard-tilan (laskentatulokset jätetään lausekkeiksi). SetNormal Misc - Setup(2) Syntaksi: SetNormal {1 ; 2} Toiminta: Määrittää arvojen automaattisen eksponenttinäytön asetukseksi Normal 1 tai Normal 2.
Skip Ctrl - Control Syntaksi: Skip Toiminta: Saa suorituksen siirtymään silmukan alussa olevaan lauseeseen. Kuvaus: • Skip saa suorituksen siirtymään silmukan alussa olevaan lauseeseen. • Skip-komentoa voi käyttää For-, Do- tai Whileprosessissa. SmryTSelOn Misc - Graph&Table(1) Syntaksi: SmryTSelOn Toiminta: Poistaa kaikkien valittuina olevien lausekkeiden valinnan ja valitsee sitten vain määritetyn yhteenvetotaulukon lausekkeen.
StrInv Misc - String(1) Syntaksi: StrInv "", Toiminta: Vaihtaa merkkijonon järjestystä ja sijoittaa tulosmerkkijonon muuttujaan. StrJoin Misc - String(1) Syntaksi: StrJoin "", "", Toiminta: Yhdistää ""- ja "" -argumentit ja sijoittaa tulosmerkkijonon määritettyyn muuttujaan.
• Lauseet voi erottaa toisistaan rivinvaihdolla ja monilauseisella komennolla (:). • Switch~SwitchEnd voidaan lopettaa Breakkomennolla, Return-komennolla tai Gotokomennolla. SwitchEnd Ctrl - Switch Katso Switch~Case~Default~SwitchEnd. T TableInput Misc - Setup(3) Toiminta: Käytetään SetTVariable-komennon argumenttina asetusta määritettäessä. Katso SetTVariable.
U Union Misc - Graph&Table(1) Toiminta: Käytetään SetInequalityPlot-komennon argumenttina asetuksen määrittämiseen. Katso SetInequalityPlot. Unlock Misc - Variable Syntaksi: Unlock , ... Toiminta: Poistaa muuttujien lukituksen. UnlockFolder Misc - Variable - Folder Syntaksi: UnlockFolder Toiminta: Poistaa määritetyn kansion ja kaikkien siinä olevien tiedostojen lukituksen.
12-5 ClassPadin funktioiden sisällyttäminen ohjelmiin Tässä osiossa on esimerkkejä graafien, tilastolaskutoimituksien ja muiden ClassPadin funktioiden käytöstä. Graafifunktioiden sisällyttäminen ohjelmaan 1201 Rekisteröi y > sin(x) Graafieditorissa y1:ksi ja y < –x/12 y2:ksi ja piirrä sitten näistä kahdesta lausekkeesta epäyhtälögraafi. Tulosgraafissa täytetään vain ne alueet, joissa kaikki epäyhtälöt ovat tosia. 1202 Tee graafi (x – A)2/32 + (y – B)2/42.
Luku 13: Taulukko-sovellus Taulukko-sovelluksen tehokkaita taulukkolaskentaominaisuuksia voi käyttää esimerkiksi graafien ja tilastolaskutoimitusten tekemiseen. Taulukossa on 999 riviä ja 64 saraketta (A1–BL999). Taulukko-ikkunassa näkyy soluja ja niiden sisältö. Kussakin solussa voi olla arvo, lauseke, tekstiä tai kaava. Kaavoissa voi olla viittaus tiettyyn soluun tai solualueeseen.
• Valittujen rivien/sarakkeiden poistaminen ......... Edit - Delete - Rows tai H / Edit - Delete - Columns tai J • Valittujen solujen sisällön poistaminen .............................................................................Edit - Delete - Cells • Valintaikkunan näyttäminen solusisällön ja täytettävän solualueen määrittämiseksi .........................................................................................................
2. Napauta [Edit]-valikossa [Format] ja sitten [AutoFit Selection]. • Sarakeleveys muuttuu automaattisesti niin, että koko arvo tulee näkyviin. • Huomaa, että [AutoFit Selection] myös kaventaa sarakeleveyttä tarvittaessa. Ympäristöasetukset Options-valintaikkunan avulla voi näyttää tai piilottaa vierityspalkit ja määrittää, mitä solukohdistin tekee syöttötietoja rekisteröitäessä. u Ympäristöasetusten muuttaminen 1.
Valittava kohde: Ohje: Kaikki taulukon solut Napauta riviotsikon 1 yläpuolella olevaa ruutua (sarakeotsikon A vasemmalla puolella). *1 Tätä valintatapaa voi käyttää vain, jos määrität data-alueen graafin piirtämistä varten. Lisätietoja graafin piirtämisestä on kohdassa 13-2 Graafin piirtäminen. Huomautus • Ei-vierekkäisiä rivejä tai sarakkeita valittaessa on muistettava valintarajoitus. Kahta useampaa ei-vierekkäistä riviä tai saraketta ei voi valita.
u Kaavan =mean(B1:B3) syöttäminen soluun B5 1. Valitse solu B5 sitä napauttamalla. 2. Napauta [Calc]-valikossa [List-Statistics] ja sitten [mean]. • Muokkausruutuun tulee näkyviin =mean(. 3. Vedä kynää solusta B1 soluun B3. • Näyttöön tulee teksti B1:B3. 4. Napauta muokkausruudun vieressä olevaa s-painiketta tai paina E-näppäintä. Nyt =mean(B1:B3) on syötetty. • Jos et syötä loppusulkumerkkiä ( ) ), ClassPad lisää sen automaattisesti.
u Soluviittauksen =A1 syöttäminen soluun B1 1. Valitse solu B1 sitä napauttamalla ja syötä sitten =. 2. Napauta solua A1 tai käytä tiedonsyötön työkaluriviä ja syötä [A] [1]. 3. Napauta muokkausruudun vieressä olevaa s-painiketta tai paina E-näppäintä. Vinkki: Jos haluat syöttää absoluuttisen soluviittauksen, siirrä muokkauskohdistin kynällä tai kohdistinnäppäimillä oikeaan paikkaan ja syötä sitten muokkaustyökalurivin avulla dollarin ($) symboli.
u Solualueen täyttäminen samalla arvolla (Fill Range) 1. Valitse solualue, johon haluat syöttää saman arvon. • Voit itse asiassa ohittaa tämän vaiheen ja aloittaa vaiheesta 2. 2. Napauta [Edit]-valikossa [Fill] ja sitten [Fill Range]. 3. Syötä näkyviin tulevassa valintaikkunassa arvo tai lauseke Formula-ruutuun. Voit määrittää solualueen myös valintaikkunan Range-ruudussa. 4. Napauta [OK]. • Määritetty solualue muuttuu automaattisesti laskentatyyppisiksi soluiksi, joissa on vaiheessa 3 syöttämäsi arvo.
Solunäyttö-ikkunan käyttäminen Solunäyttö-ikkunassa voit tarkastella sekä solussa olevaa kaavaa että kaavan tuottamaa nykyistä arvoa. u Solunäyttö-ikkunan näyttäminen tai piilottaminen Napauta Taulukko-työkalurivillä A. Voit myös valita Taulukko-sovelluksen [Edit]-valikosta [Format] - [Cell Viewer]. • Yllä kuvattu toiminto joko näyttää tai piilottaa Solunäyttö-ikkunan. • Solunäyttö-ikkunassa voit joko valita valintaruudut, jotka näyttävät arvon ja/ tai kaavan, tai poistaa niiden valinnan.
Solujen kopioiminen tai leikkaaminen ja liittäminen toiseen paikkaan Voit kopioida yhden tai useamman solun alla kuvatulla tavalla ja liittää tiedot sitten toiseen soluun tai toisiin soluihin. Lisätietoja siitä, mitä tapahtuu, kun kopioit tai leikkaat soluviittauksia sisältäviä soluja ja liität ne toiseen paikkaan, on kohdassa Suhteellinen soluviittaus (sivu 229). u Yksittäisen solun kopioiminen tai leikkaaminen ja liittäminen toiseen soluun tai toisiin soluihin 1.
Tietojen siirtäminen laskentataulukon ja CSV-tiedostojen välillä Voit tuoda ClassPadiin tallennetun tai tietokoneesta siirretyn CSV-tiedoston sisällön laskentataulukkoon. Voit myös tallentaa laskentataulukon sisällön CSV-tiedostona. u CSV-tiedoston sisällön tuominen laskentataulukkoon 1. Valmistele tuotava CSV-tiedosto. • Katso CSV-tiedoston tuontivaatimukset sivulla 133. 2. Napauta [File] - [CSV] - [Open CSV].
• Jos joissakin soluissa, jotka sisältyvät syötettävien muuttujatietojen kohdealueeseen, on jo tietoja, tuodut tiedot korvaavat ne. • Niiden solujen tietotyyppi, johon tietoja kopioidaan, muuttuu automaattisesti laskentatyypiksi (LIST, MAT, EXPR) tai tekstityypiksi (STR) sen mukaan, minkä tyyppinen muuttuja kuhunkin soluun tuodaan. 2. Napauta [File]-valikossa [Import]. • Näkyviin tulee Import-valintaikkuna ja näyttönäppäimistö. 3. Kirjoita muuttujan nimi [Variable]-ruutuun.
13-2 Graafin piirtäminen Taulukko-sovelluksessa voi piirtää erilaisia graafeja tietojen analysointia varten. Graafin luomisen perustoimet Alla on kuvattu perustoimet, jotka tarvitaan luotaessa graafi taulukkotiedoista. u ClassPad-toimet 1. Syötä taulukkoon tiedot, joista haluat luoda graafin. 2. Valitse solut, joissa on graafin tiedot. 3. Napauta [Graph]-valikossa [Column Series], jos haluat käyttää graafissa saraketietoja, tai napauta [Row Series], jos haluat käyttää graafissa rivitietoja.
Graafin värit ja Color Link -toiminto Kun Edit-valikossa otetaan käyttöön Color Link -toiminto (jolloin sen kohdalla on valintamerkki), tiedoista tehdyssä graafissa käytetään tekstiväriä. Vastaavasti Graafi-ikkunassa määritettyä väriä käytetään tekstivärinä kyseisissä tiedoissa. Kun Color Link -toiminto poistetaan käytöstä (jolloin sen kohdalla ei ole valintamerkkiä [Edit] - [Format] -valikossa), graafin luonnissa käytetään oletusvärejä.
Pistegraafi: Piirrettäessä pistegraafia, jossa on useita eri arvosarjoja, kunkin arvoparin y-arvon tekstiväriä käytetään y-arvosta piirrettyjen pisteiden värinä. x-arvojen tekstivärit jätetään huomiotta. Kun pistegraafia piirretään yhdestä datasarjasta (valitse [Graph] - [Column Series], jos kyseessä on yksi tietosarake, tai [Graph] - [Row Series], jos kyseessä on yksi tietorivi), graafiin piirretyn pisteen väri on sama kuin vastaavan tiedon merkkiväri.
[Graph] - [Line] [Clustered] D [Stacked] F [100% Stacked] G • Clustered-viivagraafin piirtämisen jälkeen voit muuttaa viivan pylvääksi. Tämä tapahtuu napauttamalla mitä tahansa arvopistettä viivalla, jonka haluat muuttaa pylväsmuotoon, ja napauttamalla sitten [Calc]-valikossa [Column] tai napauttamalla '. Voit muuttaa pylväsgraafin takaisin viivagraafiksi valitsemalla jonkin pylvään ja napauttamalla z tai napauttamalla [Calc]-valikossa [Line].
[Graph] - [Scatter] X • Kun pistegraafi tehdään useista erilaisista arvosarjoista, valittujen arvojen ensimmäistä sarjaa (saraketta tai riviä) käytetään kaikkien graafien x-arvoina. Muita valittuja arvoja käytetään kunkin graafin y-arvona. Jos siis valitset esimerkiksi kolme tietosaraketta (kuten sarakkeet A, B ja C), pisteiden piirtämiseen on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: (A, B) ja (A, C).
Regressiograafin toiminnot (käyrän sovitus) Kun piirrät pistegraafin käyttämällä taulukon muuttujaparitietoja (x, y), voit piirtää pistegraafille likimääräisen regressiograafin ja määrittää regressiokaavan. u Pistegraafin ja sen regressiograafin piirtäminen 1. Syötä muuttujaparitiedot taulukkoon ja valitse sitten kyseinen solualue. • Lisätietoja tietojen käsittelystä valitun solualueen mukaan on Graph-valikko ja graafiesimerkit -jakson kohdassa [Graph] - [Scatter] (sivu 240). 2.
Vinkki • Regressiograafit piirretään yleensä sinisellä värillä, mutta voit muuttaa värin piirtämisen jälkeen. Voit muuttaa värin piirtämisen jälkeen tuomalla Style Settings -valintaikkunan näkyviin napauttamalla graafia ja sitten [Edit] - [Style]. Muuta väri toimimalla kohdassa Graafin piirtämisessä käytetyn värin määrittäminen Graafi-ikkunassa (sivu 237) kuvatulla tavalla. • Exponential- ja abExponential-regressiokäyrät eivät huomioi negatiivisia arvoja käyrää laskettaessa.
• Jos näytetty regressiokäyrä liittyy tietoihin, joiden graafia muutetaan vetämällä, myös regressiokäyrä muuttuu automaattisesti vetämällä tehtävien muutosten mukana. • Kun muokkaat taulukon tietoja ja painat E, graafi päivittyy automaattisesti. Tärkeää! • Voit vetää pistettä vain, jos se vastaa taulukossa olevaa kiinteää pistettä. Et voi vetää pistettä, jos se vastaa kaavaa. • Näyttöön voi tulla Insufficient System Memory to Run... -sanoma, jos tietoja ja kaavoja on paljon.
Yhden muuttujan ja muuttujaparin laskutoimitukset sekä regressiolaskutoimitukset Näitä laskutoimituksia varten on valmisteltava tiedot niin, että ne ovat jossakin seuraavista muodoissa.
Testi- ja välilaskutoimitukset Nämä laskutoimitukset käyttävät samaa ohjattua toimintoa kuin Tilasto-sovellus. Lisätietoja kustakin laskutoimituksesta on jakson 7-4 Vaativien tilastollisten laskutoimitusten suorittaminen kohdissa Testit (sivu 146) ja Luottamusvälit (sivu 148). Lisätietoja komentosyntaksista on kohdassa 12-4 Ohjelmakomennot. Alla on mainittu näiden laskutoimitusten ja Tilasto-sovelluksen väliset eroavaisuudet.
1. Syötä Taulukko-ikkunassa tiedot ja valitse sitten syöttöalueen solut A2:D4. 2. Napauta [Calc] - [Test] - [One-Sample Z-Test] ja napauta sitten [Next>>]. 3. Tämä lisää soluviittaukset automaattiseesti kenttiin, kun oheisesta näyttökuvasta näkyy (alaosa). • Voit syöttää kunkin kentän viitesolualueet myös suoraan. Tällöin alue on kuitenkin määritettävä sarakesuunnassa (esimerkiksi A1:A3). Alueen määritys rivisuunnassa (esimerkiksi A1:C1) tuottaa virheen. 4. Napauta [Next>>].
Kaksisuuntainen ANOVA Kun (tekijän A määrä) × (tekijän B määrä) = m, valmistele testitiedot, jotka ovat n riviä × m saraketta. Jos esimerkiksi käytettävissä on tekijä A -kohteita ja yksi tekijä B -kohde, syötä taulukkoon kuusi tietosaraketta. Valitse taulukosta esimerkiksi A1:F3 ja suorita ohjattu toiminto. Tämä sijoittaa automaattisesti alla olevat soluviittaukset kuhunkin tekijään.
Vinkki: DispStat-ikkunassa näkyy laskentatulokset, jotka on saatu edellisestä millä tahansa ClassPad-sovelluksella (eActivity-sovellusta lukuun ottamatta) suoritetusta tilastolaskutoimituksesta. Kun esimerkiksi Pääsovelluksessa suoritetaan NormPD-komennolla jokin laskutoimitus, sen tulos näkyy heti DispStat-ikkunassa, vaikka käytössä on Taulukko-sovellus. Huomaa kuitenkin, että matemaattisen funktion, kuten normPDf(-funktion, laskentatulos ei näy DispStat-ikkunassa.
Luku 14: 3D-graafi-sovellus 3D-graafi-sovelluksen avulla voidaan piirtää yhtälöstä tai parametrisesta yhtälöstä 3-ulotteinen graafi muodossa z = f (x, y). 3D-graafi-sovelluksessa on 3D-graafieditori-ikkuna (1) ja 3D-graafiikkuna (2). 3D-graafieditori-ikkunaan syötetyistä funktioista näytetään graafi 3D-graafi-ikkunassa. Voit valita minkä tahansa 3D-graafieditoriikkunan lausekkeista ja piirtää siitä graafin 3D-graafi-ikkunaan.
3D-graafieditori-ikkuna ja 3D-graafi-ikkuna • Näkymäikkuna-valintaikkunan näyttäminen 3D-graafi-ikkunan asetusten määrittämiseksi ........................6 • Pääsovelluksen työalueikkunan näyttäminen .............................................................................................~ 14-1 Lausekkeen syöttäminen 3D-graafieditori-ikkunassa voidaan syöttää 3D-graafi-sovelluksen lausekkeita.
Graafin tekeminen tallennetusta funktiosta u Graafin tekeminen tietystä funktiosta 1. Napauta sen taulukon välilehteä, joka sisältää graafiin haluamasi funktion. 2. Napauta graafiin halutun kaavan vasemmalla puolella olevaa painiketta, jotta se vaihtuu kuvasta kuvaksi . 3. Muuta graafin viivan väriä ja alueen väriä tarpeen mukaan. • Lisätietoja on alla kohdassa Graafin viivan värin ja alueen värin määrittäminen. 4. Tee graafi napauttamalla 7.
14-2 3D-graafi-ikkunan käyttäminen Tässä osiossa kuvataan 3D-graafi-ikkunan toiminnot, mm. näytön asetusten määrittäminen, graafin kulman muuttaminen ja graafin kiertäminen. 3D-graafin näkymäikkunan parametrien määrittäminen Määritä 3D-graafin näkymäikkunan avulla maksimi- ja minimiarvot x-akselille, y-akselille, z-akselille, s-muuttujalle ja t-muuttujalle. Voit myös määrittää, montaako riviä käytetään ruudukon piirtämiseen. Syötä kohtaan xgrid rivien määrä, jotka piirretään välillä xmin – xmax.
Tärkeää! • Kuten yllä olevat näytenäyttökuvat osoittavat, mitä suuremmat kohtien xgrid ja ygrid arvot, sitä yksityiskohtaisempi graafi. Huomaa kuitenkin, että suuremmat arvot vaativat enemmän aikaa, jolloin graafin piirtäminen kestää pidempään. • Graafia ei välttämättä voi piirtää, jos kohtien xgrid ja ygrid arvot ovat liian pieniä.
Graafin kiertäminen Graafia voidaan kiertää manuaalisesti käyttämällä kosketuspaneelin tai laskimen näppäimiä, tai sitä voidaan kiertää automaattisesti. u Graafin kiertäminen manuaalisesti kynällä Vedä kynää 3D-graafi-ikkunassa suuntaan, johon haluat kiertää graafia. u Graafin kiertäminen manuaalisesti kohdistinnäppäimillä ja graafin ohjausnuolilla Paina kohdistinnäppäintä, joka osoittaa suunnan, johon haluat kiertää graafia.
Tekstin lisääminen 3D-graafi-ikkunaan Voit lisätä tekstiä 3D-graafi-ikkunaan ja poistaa sitä tarpeen mukaan. Lisätietoja on kohdissa Tekstin kirjoittaminen Graafi-ikkunassa sivulla 112 ja Sketch-valikon avulla lisättyjen kuvioiden poistaminen sivulla 111. Arvon z laskeminen tietyille x- ja y-arvoille tai s- ja t-arvoille Laske näytettävän graafin z-arvo annetuille x- ja y-arvoille noudattamalla seuraavia ohjeita. u ClassPad-toimet 1. Piirrä graafi ja aktivoi 3D-graafieditori-ikkuna. 2.
Luku 15: Picture Plot-sovellus Picture Plot on sovellus, jonka avulla voit piirtää (koordinaatteja edustavia) pisteitä valokuvaan, piirrokseen tai muuhun grafiikkaan ja erilaisia analyyseja piirrettyjen tietojen (koordinaattiarvojen) perusteella. Esimerkiksi oikealla olevassa valokuvassa näkyy ainutlaatuisen käyrä silta. Sillan etureunan tasoa käsitellään xy-koordinaattitasona, ja sen vasenta perustusta käsitellään origona (0, 0).
Picture Plotin sovelluskohtaiset valikot ja painikkeet Picture Plot -ikkuna • c2p- tai c2b-tiedoston avaaminen .................................................................................................. File - Open • Muokattavan c2p- tai c2b-tiedoston tallentaminen..........................................................................File - Save • Kuvan vaaleuden säätäminen (sivu 258) ..................................................................................
15-1 Piirtotoiminnon käyttäminen Voit piirtää pisteitä näyttöön, sijoittaa niiden päälle muodossa y = f (x) olevan lausekkeen graafin ja piirtää pisteiden likimääräisen regressiograafin. Picture Plot -toimenpiteen aloittaminen Picture Plot -sovelluksen avulla voidaan käyttää liikkumatonta kuvaa (c2p-tiedosto) tai animaatiota (c2btiedosto), joka sisältää matemaattisesti merkitsevän objektin tai näkymän taustana, ja piirtää pisteitä taustakuvaan.
7. Suorita esiin tulevassa valintaikkunassa tiedoston tallentamiseen vaadittavat toimet. • Lisätietoja tiedostoon tallennettavista tiedoista on kohdassa 15-4 Picture Plot -sovelluksen tiedostot. Tee sitten alla olevat toimet. Pisteiden muokkaaminen taustakuvassa (sivu 260), Graafin sijoittaminen taustakuvan pisteiden päälle (sivu 260). Pisteiden piirtäminen c2b-tiedoston kuvaan Tässä osiossa kuvataan, miten piirretään pisteitä c2b-tiedoston (animaatiokuva) taustalle.
u c2b-tiedoston muodostavien kuvien tarkastelu 1. Kun c2b-tiedosto, jonka kuvia halutaan tarkastella, näkyy Picture Plot -ikkunan taustakuvana, napauta [File] [Play] - [Auto] tai [File] - [Play] - [Manual]. 2. Voit poistua tästä toiminnosta napauttamalla työkalurivillä m. Pisteiden muokkaaminen taustakuvassa Voit käyttää tämän osion menettelyjä yksittäisten pisteiden siirtämiseen. Voit myös vaihtaa kaikkien pisteiden värin tai poistaa kaikki pisteet kuvasta.
4. Piirrä graafi napauttamalla [Draw]. • Tämä sulkee valintaikkunan ja piirtää graafit Picture Plot -ikkunaan. Vinkki: Graph Editor -valintaikkunaan rekisteröityjä lausekkeita voidaan kutsua Käyrä & taulukko -sovelluksesta ja piirtää graafeiksi noudattamalla alla olevia ohjeita. (1) Syötä Käyrä & taulukko -sovelluksen Graafieditori-ikkunassa kutsuttavan lausekkeen rivin nimi ( py1–py5) ja syötä sitten ”(x)” nimen oikealle puolelle. (2) Paina E. (3) Piirrä graafi napauttamalla $.
4. Napauta [OK]. • Tämä tekee laskentatulosten regressiokaavasta graafin. *1 Lisätietoja regressiolaskentatyypeistä on kohdassa Regressiotyypit (sivu 137). *2 Tämä valintaikkuna tulee esiin, kun [Graph]-valikossa on valintamerkki [DispStat]-kohdan vieressä. Alkuperäisillä oletusasetuksilla tämän valikkokohdan vieressä on valintamerkki. Lisätietoja tässä valintaikkunassa näkyvien arvojen merkityksistä on kohdassa Regressiolaskentatulosten näyttäminen (sivu 143).
15-2 Pisteluettelon käyttäminen Jokaisella Picture Plot -ikkunan pisteellä on koordinaattiarvodataa. Voit näyttää nämä koordinaatit ja muokata niitä Plot List -ikkunassa. Plot List -ikkunan käyttäminen pisteiden muokkaukseen Plot List -ikkunan avulla voit muokata aiemmin piirrettyjen pisteiden koordinaattiarvoja ja piirtää uusia pisteitä koordinaattiarvoja syöttämällä. Voit myös poistaa kaikki piirtotiedot kuvasta. u Pisteen koordinaattiarvojen muokkaaminen 1.
u Pisteen koordinaattitietojen tallentaminen laskentataulukkona 1. Napauta Plot List -ikkunassa [File] - [Save Spreadsheet]. 2. Määritä esiin tulevassa valintaikkunassa tiedoston tallennuksen kohdekansio ja syötä tiedoston nimi. 3. Napauta [Save]. u Laskentataulukon tuominen pisteen koordinaattitietoina 1. Napauta Plot List -ikkunassa [File] - [Open Spreadsheet]. 2. Valitse esiin tulevasta valintaikkunasta tuotava laskentataulukko ja napauta sitten [Open].
u Pisteiden näyttäminen t-y-koordinaateilla tai t-x-koordinaateilla Kun haluat näyttää pisteet t-y-koordinaateilla, napauta [Graph] - [Transform Axes] - [t-y] tai v. Kun haluat näyttää pisteet t-x-koordinaateilla, napauta [Graph] - [Transform Axes] - [t-x] tai c. Taustakuvaa ei näytetä t-x-Plotikkunassa eikä t-yPlot-ikkunassa. Picture Plot -ikkuna (x-y-koordinaatit) t-x-Plot-ikkuna (t-x-koordinaatit) Vinkki: Voit tarkistaa tilariviltä, mikä ikkuna (Picture Plot, t-y-Plot tai t-x-Plot) on näkyvissä.
Luku 16: Interaktiivinen differentiaalilaskenta -sovellus Interaktiivinen differentiaalilaskenta -sovellus antaa tietoja differentiaalikertoimista ja/tai derivaattakaavoista, jotka ovat derivoinnin perusta. Siinä on DiffCalc-taulukkoikkuna (1) ja DiffCalc-graafi-ikkuna (2), ja DiffCalc-taulukkoikkunassa on neljä välilehteä, jotka kuvataan alla. 1 [Function]-välilehti: Derivointiin käytettävien y = f (x) -funktioiden syöttämistä varten.
16-1 Tietoja tangenteista [Tangent]-välilehden avulla Tarkastele funktion y = f (x) käyrän pisteen tangentin kulmakerrointa (differentiaalikerrointa). Funktion y = f (x) graafiin sijoitetaan kaksi pistettä (D ja E), ja piirretään suora viiva (DE) kahden pisteen läpi ja pisteen E tangentti. Kun piste D liikkuu äärettömästi lähemmäs pistettä E, viiva DE liikkuu äärettömästi lähemmäs pisteen E tangenttia. Tästä derivoidaan pisteen E viivatangentin kulmakerroin.
16-2 Derivaatan derivoiminen [Deriv]-välilehden avulla u [Deriv]-välilehden käyttäminen Esimerkki: Pisteen (x, y) tangetin kulmakerroin graafissa y = x3 − 4x on kulmakerroin. Piirrä koordinaatit (x1, kulmakerroin1), (x2, kulmakerroin2), (x3, kulmakerroin3), …. (xn, kulmakerroinn) DiffCalc-graafi-ikkunassa ja ennusta funktio, joka kulkee kaikkien pisteiden läpi. Vahvista myös funktio käyttämällä regressiota. 1. Tuo DiffCalc-taulukkoikkunassa [Function]-välilehti esiin. 2.
(2) Syötä esiin tulevaan valintaikkunaan 2x2 − 4 ja napauta sitten [OK]. • Tämä tekee syötetystä lausekkeesta graafin. 6. Tarkista suorittamalla regressio, onko ennustettu funktio oikea. Koska tässä ennustettiin 2. asteen funktion käyrä, suoritetaan neliöregressio. Napauta Calc - Regression - Quadratic Reg tai f. • Tämä piirtää graafin laskentatulosten perusteella. Vinkki: Calc - Regression -valikossa on käytettävissä neljä regressiotyyppiä.
16-3 Numerotaulukon luominen ja ensimmäisen derivaatan ja toisen derivaatan graafin piirtäminen [D Trace] -välilehden avulla [D Trace] -välilehdessä voidaan käsitellä samanaikaisesti alla olevia kolmea funktiotyyppejä, jotka perustuvat [Function]-välilehden Function-kohtaan syötettyihin funktioihin.
4. Siirrä pystyviivaa kohdistinnäppäimillä ja seuraa, miten arvot y1 ja y2 muuttuvat. • Vertaa arvoja y1 ja y2. Seuraa myös vihreää tangenttia (tangentti y1) tässä vaiheessa. • Pystyviivan nykyinen sijainti (x-arvo) vastaa numerotaulukon x-sarakkeen korostettua solua. • Voit siirtää pystyviivaa myös vetämällä sitä kynällä. u Numerotaulukossa näytettävien kohderyhmien muuttaminen Selaa alla olevia asetuksia napauttamalla ;.
Luku 17: Physium-sovellus Physium-sovelluksessa on sisäänrakennettu alkuainetaulukko ja perusluonnonvakiot. Voit käyttää niitä Physium-valikosta, joka tulee esiin, kun sovellus käynnistetään. Physium-valikko • Kun Physium-valikosta on näytetty alkuainetaulukko: voit etsiä seuraavia tietoja: alkuaineiden järjestysluku, kemialliset symbolit, atomipainot ja elektronijärjestykset. • Kun Physium-valikosta valitaan Fundamental Physical Constants, esiin tulee luokkaluettelo.
• Näytetyn atomin atomipainon määrittäminen muuttujaan .................................................. Edit - Store tai l Luonnonvakiot-ikkuna • Perusluonnonvakiot-luokkavalikkoon palaaminen ...............................................................View - Top tai k • Korostetun luonnonvakion tietojen näyttäminen .........................................................................................F • Nykyisen luonnonvakion määrittäminen muuttujaan ................................................
u Alkuaineluettelon käyttäminen alkuaineen hakuun 1. Napauta Alkuainetaulukko-ikkunassa e. • Esiin tulee hakuvalintaikkuna, jossa luetellaan alkuaineet, kuten oheisessa näyttökuvassa. 2. Voit tarvittaessa muuttaa luettelon lajittelujärjestystä alla olevassa taulukossa näkyvillä työkalurivin painikkeilla. Lajittelu tässä järjestyksessä: Napauta tätä työkalurivin painiketta: Atominumero, nouseva d Kemiallinen symboli, aakkosjärjestys f Alkuaineen nimi, aakkosjärjestys L Atomipaino, nouseva g 3.
u Luonnonvakion tietojen näyttäminen 1. Napauta luonnonvakion arvoa, jonka tietoja haluat tarkastella, niin se korostetaan. 2. Napauta F. u Luonnonvakion määrittäminen muuttujaan 1. Napauta luonnonvakion arvoa, jonka haluat määrittää muuttujaan, niin se korostetaan. 2. Napauta Edit - Store tai l. 3. Syötä esiin tulevaan valintaikkunaan muuttujan nimi ja napauta sitten [OK]. • Tämä määrittää tämän menettelyn vaiheessa 1 valitun luonnonvakion yllä valitun nimiseen muuttujaan.
17-3 Varoitukset • Tämän sovelluksen atomipainot perustuvat suosituksiin, jotka on antanut 2017 IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry). • Elektronijärjestykset perustuvat julkaisun CRC Handbook of Chemistry and Physics 91st Edition tietoihin. • Tämän sovelluksen luonnonvakiot perustuvat suosituksiin, jotka on antanut 2014 CODATA. • Tieteellinen vakio voi olla hieman erilainen tässä sovelluksessa sen mukaan, minä vuonna se esiteltiin tai missä kirjoissa se esiteltiin.
Alkuaineen nimi Tekijänoikeuden haltija Europium © wrangler - Fotolia.com Gadolinium © khz - Fotolia.com Terbium © Dragan Radojkovic Fotolia.com Dysprosium © jonnysek - Fotolia.com Holmium © beerkoff - Fotolia.com Erbium © Kitch Bain - Fotolia.com Tulium © Nomad_Soul - Fotolia.com Ytterbium © Dmitrijs Gerciks - Fotolia.com Lutetium © Viktor - Fotolia.com Tantaali © Elridge - Fotolia.com Volframi © Sylvie Thenard - Fotolia.com Renium © zmkstudio - Fotolia.
Luku 18: Järjestelmäsovellus Järjestelmäsovelluksella voi hallita ClassPadin muistia (päämuistia, eActivity-aluetta ja tallennusaluetta) sekä määrittää erilaisia järjestelmäasetuksia. 18-1 Muistin käytön hallinta ClassPadissa on seuraavat kolme itsenäistä muistialuetta, joihin voi tallentaa tietoja: päämuistialue, eActivityalue ja tallennusalue. Päämuisti: Tämä alue on tarkoitettu sovellustietojen ja muuttujien tallentamiseen eActivity-tiedostoja lukuun ottamatta.
Toiminto: Ohje: Tiedoston tai kansion hakeminen Napauta [Search] tai e. Kirjoita näyttöön tulevaan valintaikkunaan haettava merkkijono ja napauta sitten [Search]. Voit hakea uudelleen samaa merkkijonoa napauttamalla r. Tiedostoluettelonäkymän muuttaminen Jos halua nähdä sekä tiedoston nimen että koon, napauta [View] - [Detail View] (pitkät tiedostonimet saattavat katketa). Jos haluat nähdä vain tiedoston nimen, napauta [View] - [List View]. 4. Sulje Storage-valintaikkuna napauttamalla [Cancel].
eActivity-välilehti Napauttamalla [eActivity]-välilehteä saat näkyviin eActivity-tietoja. Tällä välilehdellä näkyvät kaikkien eActivitysovelluksella luotujen tiedostojen nimet ja kunkin tiedoston koko. u Päämuistin tietojen ja eActivity-tiedostojen poistaminen 1. Napauta välilehteä (Main Memory tai eActivity), jonka tietoja haluat poistaa. 2. Valitse sen kohdan valintaruutu, johon liittyvät tiedot haluat poistaa. 3. Napauta [Delete]-painiketta. 4.
2. Valitse Reset-valintaikkunassa suoritettava nollaustoiminto. Poistettavien tietojen tyyppi: Valittava vaihtoehto: Kaikki päämuistin muuttuja- ja ohjelmatiedot Variable/Program Kaikki eActivity-alueen eActivity-tiedot eActivity Data Tallennusalueen tiedot Storage Memory Kaikki yllä olevat kolme tyyppiä All of the above 3. Kun olet valinnut suoritettavan nollaustoiminnon, napauta [Reset]. 4. Kun näkyviin tulee vahvistussanoma, suorita nollaus ja palaa sovellusvalikkoon napauttamalla [OK].
u Näyttökielen määrittäminen 1. Napauta Järjestelmäsovellus-ikkunassa [System] - [Language] tai ,. 2. Valitse näkyviin tulevassa valintaikkunassa käytettävä kieli ja napauta sitten [Set]. • Näkyviin tulee taas sovellusvalikko. u Kompleksiluvun imaginaariyksikön määrittäminen (i tai j ) 1. Napauta Järjestelmäsovellus-ikkunassa [System] - [Imaginary Unit]. 2. Valitse näkyviin tulevassa valintaikkunassa käytettävä imaginaariyksikkö ja napauta sitten [Set]. u Aakkosnäppäimistön asettelun määrittäminen 1.
u Flash ROM -muistin optimoiminen (eActivity- ja tallennusalue) Vinkki: Flash ROM -muistin optimoiminen lisää käytettävissä olevaa muistitilaa. 1. Napauta Järjestelmäsovellus-ikkunassa [System] - [Memory Management] tai /. 2. Napauta näkyviin tulevassa vahvistusikkunassa [Yes]. • Kun napautat [Yes], näkyviin tulee Now Optimizing... -sanoma, joka pysyy näytössä optimoinnin ajan. Kun optimointi on tehty, näyttöön tulee Complete!-sanoma.
Luku 19: Tiedonsiirto Voit yhdistää ClassPadin tietokoneeseen tai toiseen ClassPadiin ja siirtää tietoja niiden välillä. Voit myös yhdistää Data Loggeriin tai CASIO-projektoriin. Tässä luvussa kerrotaan, miten voit yhdistää ClassPadin ulkoiseen laitteeseen ja siirtää tietoja niiden välillä. Tärkeää! Älä paina ClassPadin takaosassa olevaa RESTART-painiketta, kun tietojen siirto on kesken. Tämä voi vahingoittaa muistia, jolloin muistin sisältö menetetään ja ClassPadin toiminta estyy.
Wakeup-toiminto Wakeup-toiminto asettaa ClassPadin automaattisesti tiedonsiirron valmiustilaan, kun ClassPad havaitsee, että sen 3-nastaiseen porttiin on tulossa tietoja ulkoisesta laitteesta. Kun lähettävä laite suorittaa tiedonlähetystoiminnon, vastaanottavan laitteen Wakeup-toiminto aktivoituu ja tiedot otetaan automaattisesti vastaan. Vastaanottava laite toimii normaalisti silloin, kun mitään tietoja ei ole vastaanotettavana.
Tietokoneen järjestelmävaatimukset • Windows 7 (32-bittinen, 64-bittinen) • Windows 8.1 (32-bittinen, 64-bittinen) • Windows 10 (32-bittinen, 64-bittinen) • Mac OS X 10.7, OS X 10.8, OS X 10.9, OS X 10.10, OS X 10.11, macOS 10.12 Tietokoneyhteyden muodostaminen ja katkaiseminen USB Flash -tilassa Kun ClassPad ja tietokone yhdistetään USB-kaapelilla, tietokone tunnistaa ClassPadin tallennusalueen muistitikuksi. Tärkeää! Älä koske USB-kaapelin liittimiin äläkä näyttöön, kun tietoja siirretään.
Tiedonsiirto ClassPadin ja tietokoneen välillä Kun ClassPadin ja tietokoneen välille muodostetaan yhteys USB Flash -tilassa, ClassPadin tallennusalueeseen tallennetut kansiot ja tiedostot näkyvät tietokoneessa ClassPad-aseman kansioina ja tiedostoina. ClassPadissa on seuraavat kolme itsenäistä muistialuetta, joihin voi tallentaa tietoja: päämuistialue, eActivity-alue ja tallennusalue. Lisätietoja näistä alueista on luvussa 18.
Lisäsovelluksen asennus Asenna lisäsovellus (c2a-tiedosto) noudattamalla alla olevia ohjeita. 1. Suorita kohdan ClassPadin ja tietokoneen välisen yhteyden määrittäminen vaiheet 1–4 (sivu 286). 2. Kopioi lisäsovelluksen dc2a-tiedosto ClassPadin juurihakemistoon 3. Katkaise ClassPadin ja tietokoneen välinen USB-yhteys. Katso ClassPadin ja tietokoneen välisen yhteyden katkaiseminen (sivu 286). • Juuri asennetun sovelluksen kuvakkeen pitäisi nyt näkyä sovellusvalikossa.
u VCP-tiedoston tallentaminen 1. Napauta kuvakepaneelissa m, jolloin näkyviin tulee sovellusvalikko. 2. Napauta sovellusvalikon vasemmassa yläkulmassa [MENU] ja sitten [Save As]. 3. Kirjoita näkyviin tulevassa valintaikkunassa tiedoston nimi ja napauta sitten [Save]. • Napauta näkyviin tulevassa Complete!-valintaikkunassa [OK]. u VCP-tiedoston avaaminen 1. Napauta kuvakepaneelissa m, jolloin näkyviin tulee sovellusvalikko. 2. Napauta sovellusvalikon vasemmassa yläkulmassa [MENU] ja napauta sitten [Open].
u eActivity-tietojen vieminen XCP-tiedostoihin 1. Käynnistä Järjestelmäsovellus napauttamalla sovellusvalikossa . 2. Valitse näkyviin tulevalla [Storage]-sivulla Export eActivities ja napauta sitten [Select]. • Näkyviin tulee eActivity-tietojen määrityksen valintaikkuna. 3. Valitse vietävä eActivity-tiedosto. 4. Napauta [Export]. • Näkyviin tulee valintaikkuna, jossa voi valita viennin kohdekansion. 5. Valitse haluamasi viennin kohdekansio ja napauta sitten [OK]. u XCP-tiedoston tuominen 1.
Lähettävässä ClassPadissa: 3. Napauta Kommunikointi-sovelluksen ikkunassa [Link] - [Transmit] tai napauta E. • Näkyviin tulee Select Data -valintaikkuna. Ensin näkyviin tulee luettelo, jossa on käyttäjän kansiot ja main-kansio. 4. Valitse lähetettävät tiedot. (1) Napauta [View]-valikkoa ja valitse sitten tietotyyppi näkyviin tulevasta luettelosta.
Tiedonsiirron valmiustila ClassPad siirtyy tiedonsiirron valmiustilaan, kun suoritat lähetys- tai vastaanottotoiminnon. Tiedonsiirron valmiustilassa ClassPad odottaa, että toinen laite lähettää tiedot tai että se valmistautuu vastaanottamaan tiedot. Alla on kuvattu, miten tiedonsiirron valmiustila vaikuttaa tiettyihin ClassPad-toimintoihin. • Automaattinen virrankatkaisu (sivu 281) poistetaan käytöstä. • ClassPadista ei voi katkaista virtaa.
19-5 ClassPadin yhdistäminen projektoriin Voit yhdistää ClassPadin CASIO-projektoriin ja näyttää ClassPad-näytön sisällön projektorilla. Lisätietoja tuetuista projektoreista on alla mainitussa verkkosivustossa. https://edu.casio.com/support/projector/ Tärkeää! Jotkin projektorimallit voivat edellyttää laiteohjelmiston päivitystä, jotta ClassPad-näytön sisältö voidaan näyttää. Ennen kuin teet mitään, siirry edellä mainittuun verkkosivustoon ja tarkista, onko projektorimallisi päivitettävä.
Liite Merkkikooditaulukko Merkkikoodista 257 lähtien merkit ovat kaksitavuisia.
335 358 381 404 427 487 336 359 382 405 428 488 337 360 383 406 429 489 338 361 384 407 430 490 339 362 385 408 431 491 340 363 386 409 432 496 341 364 387 410 433 497 342 365 388 411 434 498 343 366 389 412 435 499 344 367 390 413 436 500 345 368 391 414 437 501 346 369 392 415 438 502 347 370 393 416 439 503 348 371 394 417 440 504 349 372 395 418 441 505 350 373 396 419 442 506 351 374 397 420 480 507 35
579 604 629 654 679 741 580 605 630 655 680 742 581 606 631 656 681 743 582 607 632 657 682 744 583 608 633 658 683 745 584 609 634 659 684 746 585 610 635 660 685 752 586 611 636 661 686 753 587 612 637 662 687 754 588 613 638 663 688 755 589 614 639 664 689 756 590 615 640 665 690 757 591 616 641 666 691 758 592 617 642 667 692 759 593 618 643 668 693 760 594 619 644 669 694 761 595 620 645 670 695 762 59
823 844 864 884 904 925 824 845 865 885 905 926 825 846 866 886 906 927 826 847 867 887 907 928 827 848 868 888 908 929 828 849 869 889 909 930 829 850 870 890 910 931 830 851 871 891 911 932 831 852 872 892 912 933 832 853 873 893 913 934 833 854 874 894 914 935 834 855 875 895 915 936 835 856 876 896 916 937 836 857 877 897 917 938 837 858 878 898 918 939 838 859 879 899 919 940 839 860 880 900 920 941 84
Järjestelmämuuttujien taulukko Alla olevassa taulukossa on aakkosellinen luettelo järjestelmämuuttujista. • Jos muuttujalla on oletusarvo, se näkyy aaltosulkeissa ({ }) Nimi-sarakkeessa. • AP-sarakkeessa vinoviivan vasemmalla puolella oleva kirjain osoittaa, voiko muuttujalle syöttää arvon, ja vinoviivan oikealla puolella oleva kirjain osoittaa, voiko muuttujan poistaa (K: kyllä, E: ei). Huomautus: Define-komennolla voi syöttää arvon muuttujalle, jonka tyyppi on F (FUNC).
Nimi GconHEnd {5} Kuvaus Graafin muunnoksen vertikaalinen loppupiste AP Tyyppi E/E Ex_r GconHStart Graafin muunnoksen {1} vertikaalinen alkupiste E/E Ex_r GconHStep Graafin muunnoksen {1} vertikaalinen askelarvo E/E Ex_r GconWEnd Graafin muunnoksen {5} horisontaalinen loppupiste E/E Ex_r GconWStart Graafin muunnoksen {1} horisontaalinen alkupiste E/E Ex_r GconWStep Graafin muunnoksen {1} horisontaalinen askelarvo E/E Ex_r HStart {0} Pylväsdiagrammin aloitusarvo K/E Ex_r HStep {1} P
Nimi Kuvaus AP Tyyppi Nimi Kuvaus AP Tyyppi Sres82 Statgraph8-laskentatulos E/E L_r xmax3D K/E Ex_r Sres91 Statgraph9-laskentatulos E/E L_r Sres92 Statgraph9-laskentatulos E/E L_r 3D-graafinäkymäikkunan näyttöalueen x-akselin maksimiarvo sStat Linear Reg t-Test -laskutoimituksen keskivirhe E/E Ex_r K/E Ex_r SumSA Neliöiden summa: kerroin A E/E Ex_r K/E Ex_r SumSAB Neliöiden summa: kerroin A × kerroin B E/E Ex_r SumSB Neliöiden summa: kerroin B E/E Ex_r SumSErr Ne
Nimi Kuvaus AP Tyyppi Zvalue c {0} z-arvo E/E Ex_r Graafin koordinaattiarvon tallennusmuuttuja E/E Ex_r Σx x:n summa E/E Ex_r σx Populaation keskihajonta: x E/E Ex_r Σx E/E Ex_r E/E Ex_r Σy x :n summa xy-tietojen summa y:n summa E/E Ex_r σy Populaation keskihajonta: y E/E Ex_r Σy y :n summa E/E Ex_r χ value χ -arvo E/E Ex_r 2 Σxy 2 2 2 2 2 Liite 301
Graafityypit ja suoritettavissa olevat funktiot 䊊: Suoritettavissa −: Ei suoritettavissa Graafityyppi Funktio Zoom - Box Zoom - In Zoom - Out Zoom - Auto Zoom - Original Zoom - Square Zoom - Round Zoom - Integer Zoom - Previous Zoom - Initialize / Quick types Analysis - Trace Analysis - Sketch - Cls Analysis - Sketch - Plot Analysis - Sketch - Line Analysis - Sketch - Text Analysis - Sketch - Tangent Analysis - Sketch - Normal Analysis - Sketch - Inverse Analysis - Sketch - Circle Analysis - Sketch - Vert
Virhe- ja varoitussanomataulukot Virhesanomataulukko Virhesanoma Access to Flash ROM Kuvaus – Argument must be a variable name Muuttuja-argumentin määritys on väärä. Käytä muuttujaa muuttujan argumenttina. Main Memory is low on free space. Please delete unwanted data in Main Memory to ensure saving new data is possible. Muisti ei riitä sen tiedoston muokkaamiseen, jota yritetään avata käytössä olevalla laskinsovelluksella.
Virhesanoma Kuvaus History Full Käytetty toiminto luo historiamerkinnän, jonka seurauksena historiasisältö ylittää sallitun rajan. Import failed. Tuonnin aikana ilmennyt virhe saa tuontitoiminnon keskeytymään. Incorrect Argument Incorrect Jump – Goto-komentoa on käytetty ilman vastaavaa Lblkomentoa. Incorrect Number of Arguments – Incorrect Number of Parenthesis – Incorrect Program Call – Insufficient Elements – Insufficient Memory Muisti ei riitä käytetyn toiminnon suorittamiseen.
Virhesanoma Kuvaus Invalid Variable Reference Käytettävää muuttujaa ei ole. Tämä virhe ilmenee esimerkiksi silloin, kun yrität lukea sellaisen järjestelmämuuttujan sisältöä, jossa ei ole mitään tietoja. Invalid View Window Value – Locked or Protected – Maximum value needs to be larger than minimum – Memory is full Muisti on täyttynyt tiedonsiirtotoiminnon aikana.
Virhesanoma Kuvaus The calculation result cannot be displayed. The result can be assigned to a variable using Calculation S Variable. For example Seq (x, x, 1, 999)Slist1 Pää- tai eActivity-sovellusta käyttävän laskutoimituksen tuloksen vaakapisteiden määrä on yli 32 787 (noin 2 500 yksitavuista merkkiä). Esimerkki: Suoritetaan laskutoimitus seq(x, x, 1, 1000), jonka tulos tuottaa 1 000 elementin luettelon {1, 2, 3... 1000}.
Varoitussanoma Kuvaus Time out. The end of condition was not satisfied. Too Many eActivity Files – Tiedonsiirtotoimintoa ei voi tehdä, koska eActivitytiedostoja on liian monta. Muistin vähäisyydestä aiheutuvien virheiden käsitteleminen ClassPadissa tapahtuu virhe, jos se ei voi varata riittävästi työmuistia johonkin toimintoon. Kun tällainen virhe ilmenee, käytössä ollut sovellus sulkeutuu ja näyttöön tulee alla olevan kaltainen virhesanoma. Voit poistaa virheen näkyvistä napauttamalla [OK]-painiketta.
1. Paina ClassPadin takaosassa olevaa RESTART-painiketta kynällä. • RAM-alueen nollauksen jälkeen ClassPad käynnistyy automaattisesti uudelleen. RESTARTpainike 2. Kun ClassPad käynnistyy uudelleen, määritä ClassPadin asetukset. Lisätietoja asetusten määrittämisestä on erillisen Pikaoppaan kohdassa Paristojen/akkujen asettaminen ja ClassPadin asetusten määrittäminen. • Kun olet määrittänyt asetukset, näkyviin tulee sovellusvalikko.
Näytön kirkkaus ja paristojen/akkujen kesto Näytön kirkkaus ClassPadin näytön kirkkautta voi säätää. Alun perin näytön kirkkauden oletusasetus on Medium. Näytön kirkkaus himmenee automaattisesti, jos et tee mitään noin 30 sekuntiin. Jonkin toiminnon suorittaminen palauttaa näytön kirkkauden normaaliksi. Lisätietoja näytön kirkkaustason asetuksesta on luvussa 18: Järjestelmäsovellus. Paristojen/akkujen kesto Näytön kirkkaus ja taustavalon kesto vaikuttavat paristojen/akkujen kestoon.
(b) Jakso 1, 2, 3 toistuu kerran tunnissa: 1 Sovellusvalikon näyttö 5 minuutin ajan Näytön kirkkaus on aluksi Medium-asetuksen mukainen, mutta himmenee automaattisesti 30 sekunnin kuluttua. 2 Ohjelmasovelluksen laskenta 5 minuutin ajan Medium-asetuksen mukainen näytön kirkkaus. 3 Ohjelmasovelluksen näyttö 50 minuutin ajan Näytön kirkkaus on sama kuin edellä kohdassa 1.
Koemoodi Koemoodi asettaa joitakin rajoituksia ClassPadin toimintoihin, joka mahdollistaa sen käyttämisen tenteissä tai kokeissa. Käytä Koemoodia vain tenteissä tai kokeissa. Koemoodiin siirtyminen vaikuttaa ClassPadin toimintaan alla kuvatulla tavalla. • Seuraavat sovellukset ja toiminnot eivät ole käytössä: eActivity, Picture Plot, E-CON3, Ohjelma, tiedonsiirto, lisää-sovellukset, tallennusmuistitilan käyttö, käyttäjätunnuksen muokkaaminen, nollaaminen, käyttöjärjestelmän päivitykset.
5. Napauta [OK]. (2) Kommunikointi-sovellusta käyttäen . 1. Napauta sovellusvalikossa 2. Napauta [Exam] ja sitten [Enter Exam Mode]. 3. Suorita vaiheet 3 - 5 kohdan “(1) Numeronäppäinistöä käyttäen” alla. • Vain alla olevat asetukset tallentuvat ennen Koemoodia.
Poistuminen Koemoodista Koemoodista voidaan poistua kolmella tavalla. (1) Poistuminen Koemoodista yhdistämällä tietokoneeseen 1. Käytä USB-kaapelia yhdistääksesi Koemoodissa olevan ClassPadin tietokoneeseen. • ClassPad käynnistyy automaattisesti ja Select Connection Mode -valintaikkuna ilmestyy. 2. Napauta [USB Flash]. 3. Avaa ClassPad-asema tietokoneessa. • ClassPad-asema edustaa ClassPadin tallennusaluetta. 4. Kopioi tai poista tietokoneella mikä tahansa tiedosto, joka sijaitsee ClassPad-asemassa. 5.
2. Napauta [Setup] - [Open Setup Menu]. 3. Napauta [Cable Type] nuoli alas -painiketta ja valitse [3pin cable]. 4. Napauta [Set]. 5. Napauta [Link] - [Transmit]. 6. Napauta [View] - [Application Status]. 7. Valitse “Setup”-kohdan vieressä olevaa valintaruutua. 8. Napauta [OK]. 9. Napauta [OK] vastauksena näyttöön tulevaan vahvistusviestiin. * ClassPad Koemoodi-toiminnolla • Poistuminen Koemoodista aiheuttaa akun varaustilan ilmaisin vaihtumisen takaisin asentoon .
Manufacturer: CASIO COMPUTER CO., LTD. 6-2, Hon-machi 1-chome, Shibuya-ku, Tokyo 151-8543, Japan Responsible within the European Union: Casio Europe GmbH Casio-Platz 1, 22848 Norderstedt, Germany www.casio-europe.
CASIO COMPUTER CO., LTD. 6-2, Hon-machi 1-chome Shibuya-ku, Tokyo 151-8543, Japan SA2009-I © 2013 CASIO COMPUTER CO., LTD.
